Uutiset Puutarha, Ruoka

Puutarhatutkimus on jatkunut Luonnonvarakeskuksen Piikkiön toimipaikalla 90 vuotta, lähes koko Suomen itsenäisyyden ajan. Tänä aikana suomalainen puutarhatuotanto on muuttunut maatilojen sivutulon lähteestä korkean osaamisen erikoistuotannoksi, jonka tuotto oli vuonna 2016 yli 500 miljoonaa euroa. Puutarha-alaan kuuluvan viheralan taloudellinen arvo on vielä mittavampi, noin 2 miljardia euroa vuodessa.

Tutkimusprofessori Saila Karhu, mikä puutarhatutkimuksessa oli ajankohtaista 90 vuotta sitten?

– Puutarhatuotannon merkitys kasvoi huomattavasti itsenäisyytemme ensimmäisinä vuosikymmeninä. Erikoistuneita puutarhaviljelijöitä oli 1930- ja 1940-luvuilla vähän, mutta hedelmä- ja marjakasveista saatiin lisätuloja maatiloille ja perheisiin. Tutkimuksessa aloitettiin pitkäaikaiset hedelmä- ja marjakokeet sekä ”keittiökasviviljelyskokeet”.

Tultaessa 1950- ja 1960-luvuille vihannesten käyttö ja ammattimainen tuotanto yleistyi. Myös kasvihuonetuotanto kehittyi harppauksittain. Avomaan koristekasvien tutkimus pääsi vauhtiin, kun julkisten alueiden vihreyttämiseen alettiin kiinnittää huomiota ja omakotipihoilla vapautui tilaa oleskeluun hyötykasviviljelyltä.

Tutkimus on muuttunut noista ajoista paljon, miksi ja miten?

Lavaikkunoista rakennetussa kastissa tehtiin tomaatin ja krysanteemin viljelykokeita 1930-40-luvuilla. Kuva: Luken arkisto

– Puutarha-alan tutkimus Piikkiössä kehittyy ympäristön ja yhteiskunnan muutosten mukana. Kyseessä on markkinalähtöinen toimiala, minkä vuoksi puutarhayritysten kannattavuus on myös tutkimuksen keskeinen päämäärä. Me Lukessa edistämme kannattavuutta paitsi kehittämällä entistä parempia tuotantomenetelmiä ja -tekniikoita, myös selvittämällä, miten yritysten verkostoitumista ja liiketoimintamalleja voidaan kehittää.

Teknologia on tuonut erityisesti kasvihuoneviljelyyn uusia mahdollisuuksia. LED-valotuksen käyttö uudistaa tuotantoa, mutta samalla on tarkasteltava myös energian käytön tehokkuutta. Uudet kasvualustavaihtoehdot, kuten uusiutuva sammal, varmentavat tuotannon kestävyyttä. Avomaalla marjojen tunnelituotanto yleistyy vinhaa vauhtia ja uudenlaiset tuotteet, kuten terttuherukka, tuovat perinteisille marjoille uusia käyttötapoja.

Ympäristön varjeleminen on entistä tärkeämpää myös avomaatuotannossa. Selvitämme muun muassa, miten lannoitusta voidaan tarkentaa vihannestuotannossa ja etsimme uusia vaihtoehtoja kasvintuhoojien hallintaan ilmaston muuttuessa. Tutkittavaa riittää muun muassa sipulin ja omenan varastotaudeissa, mansikan juuristotaudeissa ja niin omenaa kuin lehtipuita uhkaavassa lehtipuunsyövässä.

Miten puutarhatutkimuksen tulokset näkyvät kuluttajan arjessa?

– Koko historiansa ajan suomalainen puutarhatuotanto ja -tutkimus ovat pyrkineet tarjoamaan kuluttajille heidän tarpeisiinsa vastaavia kasviksia. Itsenäisyytemme alkuvuosina vihannekset, marjat ja hedelmät varmistivat ruokavalion monipuolisuuden ja terveellisyyden. Puutarhatutkimus on tuonut markkinoille lukuisan joukon Suomen oloissa menestyviä hedelmä- ja marjalajikkeita. Ruoantuotannon vastuullisuus ja laatu ovat nykyisin tärkeitä. Vastaamme kuluttajakysynnän muutoksiin muun muassa kehittämällä luomuvihannesten tuotantoa kasvihuoneissa ja selvittämällä kerrosviljelyn mahdollisuuksia kaupunkiympäristössä.

Piikkiön kasvihuoneissa tutkitaan parhaillaan mm. jääsalaatin laadun varmistamista. Kuva: Luke

Kaupungeissa puistot ja puutarhat ovat aina tuoneet virkistystä ja elämyksiä. Hyvinvoinnin lisäksi kasvit ja viherrakenteet voivat tarjota myös monenlaisia ympäristöhyötyjä. Parhaillaan Piikkiössä tutkitaan, miten hulevesien käsittelyalueilla voidaan hyödyntää luonnon- ja puutarhakasveja ravinteiden ja veden pidättämiseen. Uskon, että tulevaisuudessa viherrakenteilla luodaan tiivistyviin taajamiin ihan uudenlaisia, niin ympäristön kuin asukkaidenkin tarpeita vastaavia keitaita.

Mihin puutarhatutkimus on menossa?

– Tutkimus ja sen kohteet muuttuvat ja kehittyvät jatkossakin. Tällä hetkellä tutkimme esimerkiksi, miten tulevaisuuden kasvihuoneet voivat tuottaa leviä bioaktiivisten yhdisteiden lähteeksi. Tällaista ei varmasti kukaan osannut arvailla 90 vuotta sitten.

Itsenäisyyden juhlavuotta 2017 vietettäessä suomalainen puutarhatuotanto voi mielestäni katsoa luottavaisesti tulevaisuuteen. Tuotanto on monipuolista ja kasvisten kysyntä yhä kasvussa. Vihreä elinympäristö – puistot, kotipuutarhat ja muut viheralueet – tuo elämään hyvinvointia ja elämyksiä.