Uutiset Ruoka

Kaupan vahva asema näkyy maitosektorilla. Teollisuus on pystynyt säilyttämään asemansa kehittämällä lisäarvotuotteita, kuten maitorahkoja ja rahkajuomia. Lisäarvotuotteiden kysyntä on hyödyttänyt myös maidontuottajia.

Kauppa kasvatti osuuttaan kotimaisten maitotuotteiden kuluttajahinnoista vuosien 2008 ja 2012 välillä. Teollisuuden osuus pysyi ennallaan ja tuottajien osuus laski hieman. Arvonlisäveromuutosten myötä verottajan saama osuus on pienentynyt. Kehitys kuitenkin vaihtelee eri tuotteiden välillä. Meijeriteollisuuden kehittämien lisäarvotuotteiden määrän kasvu on vahvistanut koko maitosektoria.

– Maitotuotteiden vahva kysyntä maailmalla piti tuontihinnat korkeina aina vuoden 2014 alkuun saakka ja vähensi kotimaisen teollisuuden kohtaamaa hintakilpailua. Samaan aikaan teollisuus kehitti tuotteita, joita kuluttajat halusivat ostaa ja joista he olivat valmiita maksamaan, kertoo professori Jyrki Niemi Luonnonvarakeskuksesta (Luke).maitopurkki_pysty

Lisäarvotuotteet nostavat teollisuuden osuutta

Tutkija Ari Peltoniemi Kuluttajatutkimuskeskuksesta kertoo, että kaupan osuuden kasvu selittyy osittain arvonlisäveroissa tapahtuneilla muutoksilla. Verojen osuuden lasku on siirtynyt sellaisenaan kaupan osuuteen useimmissa tuotteissa.

– Hintamarginaalien kehityksessä on kuitenkin isoja eroja eri tuotteiden välillä esimerkiksi sen mukaan, onko kyseessä lisäarvotuote vai perinteinen sisäänheittotuote. Sisäänheittotuotteissa kauppa voi tinkiä oman osuutensa todella pieneksi, Peltoniemi toteaa.

Maitomarkkinoiden aggressiivinen hintakilpailu näkyy etenkin nestemäisen maidon hintamarginaaleissa. Kevytmaidossa teollisuuden osuus laski vuodesta 2008 vuoteen 2012 vajaat 8 prosenttiyksikköä. Samaan aikaan kaupan osuus kokonaismarkkinoista kasvoi yli 10 prosenttiyksikköä. Tuottajan osuus säilyi lähes ennallaan.

Lisäarvotuotteeksi luokiteltavan laktoosittoman maitojuoman osuudet ovat kehittyneet lähes päinvastoin. Vuodesta 2008 vuoteen 2012 teollisuuden osuus maitojuoman kuluttajahinnasta kasvoi 6 prosenttiyksikköä. Kaupan osuus laski vajaat 2 prosenttiyksikköä ja maatalouden runsaan prosenttiyksikön.

Uudet tuotteet kasvattavat kokonaisrahavirtaa

Maitomarkkinoiden nopeat muutokset näkyvät myös sektorin rahavirtojen kehityksessä. Vaikka kaupan ja ravintoloiden osuus maitomarkkinoiden rahavirroista on vuodesta 2005 vuoteen 2013 kasvanut, vuotuiset vaihtelut ovat olleet suuria.

– Verotusta lukuun ottamatta kaikki sektorin osapuolet pystyivät kasvattamaan reaalihintaista rahavirtaansa vuodesta 2005 vuoteen 2013. Tältä osin kehitys poikkeaa liha- ja viljasektoreista. Syy löytyy lisäarvotuotteista, joiden seurauksena koko ketjuun saadaan lisää tuloja, PTT:n maatalousekonomisti Kyösti Arovuori kertoo.

Myös maatalouden suhteellisen osuuden lasku selittyy lisäarvotuotteilla. Lisäarvotuotteiden määrän kasvu pienentää raaka-aineen suhteellista osuutta hinnanmuodostuksessa. Tämä näkyy sekä hintamarginaalien että rahavirtojen kehityksessä.

Maitosektoria käsittelevä raportti on Luonnonvarakeskuksen, Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksen ja Pellervon taloustutkimus PTT:n kolmas hintarakenteita ja rahavirtoja tarkasteleva selvitys laajassa suomalaisten elintarvikemarkkinoiden toimivuutta, tehokkuutta ja kilpailullisuutta selvittävässä hankkeessa. Liha- ja viljasektoria koskevat raportit julkaistiin kesällä ja syksyllä 2014.