Uutiset Maaseutu, Talous, Ympäristö

Maalaismaisema kunnostettuine tuotantorakennuksineen ja laiduntavine eläimineen sijoittuu korkealle kansalaisten arvoasteikossa. Koska kysyntää on, kiinnostava mahdollisuus olisi tuottaa maisema markkinalähtöisesti: maaseudun asukkaat ostaisivat maisemapalvelun maanomistajilta.

MSc Ioanna Grammatikopoulou selvitti Luonnonvarakeskuksessa (Luke) toteutetussa ja Maj ja Tor Nesslingin säätiön rahoittamassa väitöstutkimuksessaan, millainen kysyntä ekosysteemipalveluilla, kuten maaseutumaisemalla on. Ostaisivatko ihmiset asuinympäristönsä maiseman laatutekijöitä, ja olisivatko maanomistajat valmiita tarjoamaan näitä palveluja markkinalähtöisesti?

Noin 70 prosenttia tutkimukseen osallistuneista koki, että maisemaa voitaisiin parantaa paikallisella hoito-ohjelmalla, johon he voisivat osallistua maisemanhoitomaksulla. Viljelymaiseman arvostusta ja maksuhalukkuutta maisemasta lisäsivät erityisesti ulkona laiduntavat eläimet ja hoidetut tuotantorakennukset.

– Erilaisia maisemaominaisuuksia arvostavia ryhmiä on kuitenkin useita. Osa ihmisistä arvostaa maatalousmaiseman vaalimista, osa maiseman luontaista kehitystä ja osalle maisemanhoito ei saisi aiheuttaa kustannuksia. Nämä erilaiset mieltymykset saattavat vaikeuttaa maisema-arvokaupan toteuttamista, pohtii Grammatikopoulou.

Kuva: Ulla Ramstadius / Luke
Kuva: Ulla Ramstadius / Luke

Maanomistajien into osallistua markkinalähtöiseen ekosysteemipalveluiden tuotantoon oli laimeaa. He tarjoaisivat mieluummin sellaisia maiseman ominaisuuksia, jotka olivat alueella asuvien keskuudessa vähemmän kysyttyjä, kuten peltomaiseman säilyttäminen viljeltynä. Hyötyjen ja kustannusten vertailu paljasti kuitenkin, että maisemaohjelman tuottamat hyödyt, joita mitattiin ihmisten maksuhalukkuudella, ylittävät kustannukset.

Väitöskirjassa tutkittiin myös, kuinka vältetään maatalouden aiheuttaman rehevöitymisen haittoja markkinalähtöisesti. Selvisi, että viljelijöiden osallistumishalukkuus maatalouden ympäristöhuutokauppaan liittyy erityisesti uteliaisuuteen uudentyyppistä politiikkaa kohtaan.

Turvataanko ekosysteemipalvelut markkinoiden avulla?

Maatalousympäristö on ihmisen muuttama ja hoitama ekosysteemi, joka tuottaa ihmiselle monenlaisia hyötyjä mutta myös haittoja ympäröivän luonnon ekosysteemeille. Perinteistä maatalouden ympäristöpolitiikkaa on kritisoitu tehottomuudesta. Markkinalähtöisiä mekanismeja tai tavoitelähtöistä politiikkaa on esitetty keinoksi taata ekosysteemipalveluiden tehokas tarjonta.

Tässä väitöskirjassa tarkastellut ekosysteemipalvelut, maisema ja vesien laatu, ovat tärkeitä Suomen maatalouden ympäristöohjauksen kehittämisessä.
– Empiiriset tutkimustulokset tuovat tietoa markkina- ja tavoitelähtöisten politiikkakeinojen suunnitteluun tulevina vuosina. Lisäksi myönteiset kokemukset kokeiluhankkeista ovat olennaisia uudenlaisen politiikan onnistumiseksi, Ioanna Grammatikopoulou sanoo.

Maisteri Ioanna Grammatikopoulou väittelee perjantaina 16.9.2016 klo 12 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta “Addressing the demand for and supply of ecosystem services in agriculture through market-based and target-based policy measures”. Väitöstilaisuus järjestetään Helsingin yliopiston päärakennuksessa, Fabianinkatu 33, Auditorio XII Vastaväittäjä toimii professori Mette Termansen, Aarhusin yliopistosta ja kustoksena professori Markku Ollikainen, Helsingin yliopistosta.