Uutiset Kala, Ruoka

Jyväskylän yliopiston tiedote 5.11.2015

Kalojen virikekasvatuksella voidaan huomattavasti laskea joidenkin kalanviljelyssä yleisesti esiintyvien loistautien haitallisuutta. Tuloksilla voi olla merkittävää sovellusarvoa suunniteltaessa ekologisesti ja taloudellisesti kestäviä ratkaisuja kalanviljelyssä esiintyviin loisongelmiin.

Kalanviljelyn merkitys ja volyymi kasvavat jatkuvasti. Ruuan tuotannon ohella viljelylaitoksilla on merkittävä rooli uhanalaisten lohikalakantojen säilyttämisessä. Yksi kalanviljelyyn ja yleisesti tehoviljelyyn liittyvistä uhkatekijöistä on loistartuntojen aiheuttamien tautien esiintyminen tuotantolaitoksissa. Kalanviljelyssä tartunnat voivat aiheuttaa taloudellisia menetyksiä mm. heikentyneen kalankasvun ja korkeamman kalojen kuolleisuuden seurauksena. Loisten torjuntaan käytettyjen lääkehoitojen korvaajaksi etsitään jatkuvasti ekologisesti ja taloudellisesti kestäviä ratkaisuja.

Kasvatusolosuhteet ovat keskeisiä kalojen hyvinvointiin ja kalatautien esiintymiseen vaikuttavia tekijöitä. Kalojen viljelyolot altaissa ovat tyypillisesti hyvin pelkistettyjä verrattuna luonnonympäristöön, mikä voi vaikuttaa mm. kasvatuskalojen fysiologiaan ja selviämiseen luonnossa istutuksen jälkeen. Virikekasvatuksessa altaisiin sijoitetaan suojapaikkoja, ja altaiden veden virtaamaa, korkeutta ja virtaussuuntaa muunnellaan epäsäännöllisesti, jolla pyritään jäljittelemään luonnossa esiintyvää olosuhteiden vaihtelua.

Anssi Karvonen (Jyväskylän yliopisto), Mariella Aalto-Araneda (Helsingin yliopisto), Anna-Maija Virtala (Helsingin yliopisto), Raine Kortet (Itä-Suomen yliopisto), Perttu Koski (Elintarviketurvallisuusvirasto Evira) ja Pekka Hyvärinen (Luonnonvarakeskus) tutkivat ensimmäistä kertaa virikekasvatuksen vaikutusta loistautien esiintymiseen ja haitallisuuteen tuotantomittakaavan kokeissa, joissa selvitettiin standardi- ja virikeoloissa kasvatettujen lohikalojen kuolleisuutta eri kalatautien esiintymisen aikana sekä kalojen vastustuskykyä loisia vastaan. Tutkimuksessa havaittiin, että virikealtaissa kasvatettujen kalojen kuolleisuus ja loismäärät olivat merkittävästi alempia useimmissa tautitapauksissa verrattuina standardialtaissa kasvatettuihin kaloihin. Myös virikekalojen vastustuskyky loisia vastaan oli parempi. Tutkimuksessa havaittiin kuitenkin myös, että virikekasvatuksen vaikutukset eivät olleet samanlaisia kaikkien taudinaiheuttajien kohdalla, mikä tulosten mukaan voi johtua taudinaiheuttajien erilaisesta ekologiasta sekä kalan lajista ja iästä.

Tutkimus on tehty Jyväskylän, Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen, sekä elintarviketurvallisuusviraston Evira ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) yhteistyönä. Tutkimuksessa käytetty virikekasvatusmenetelmä on kehitetty Luonnonvarakeskuksen (Luke) Kainuun kalantutkimusasemalla Paltamossa, missä myös tämä tutkimus on tehty. Tutkimusta ovat rahoittaneet Suomen Akatemia, Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, elintarviketurvallisuusvirasto (Evira) ja Luonnonvarakeskus (Luke).

Tutkimuksessa käytetty virikekasvatusmenetelmä on kehitetty Luonnonvarakeskuksessa. Kuva: Pekka Hyvärinen/Luke
Tutkimuksessa käytetty virikekasvatusmenetelmä on kehitetty Luonnonvarakeskuksen Paltamon kalantutkimusasemalla. Kuva: Pekka Hyvärinen/Luke