Uutiset Ilmasto, Kala, Ruoka, Ympäristö

Alkuvuonna 2019 käynnistyneen Kalavaltio-hankkeen tavoitteena on lisätä kestävää kotimaista kalankasvatusta valtion merialueilla sekä helpottaa yritystoiminnan käynnistymistä.

Suomalaiset arvostavat laadukasta kotimaista kalaa, mutta sitä ei ole tarpeeksi saatavilla. Noin 19 % ostamastamme kalasta on kotimaista.

Valtioneuvoston Vesiviljelystrategia 2022 tähtää kotimaisen kalankasvatuksen kestävään kasvuun. Tavoitteena on lisätä Manner-Suomen meri- ja sisävesialueiden tuotantoa nykyisestä noin 8 miljoonasta 20 miljoonaan kiloon. Kalankasvatuksen lisääminen on myös EU:n sinisen kasvun strategian keskeisimpiä tavoitteita.

Kalanviljely lisääntyy maailmanlaajuisesti – Myös Suomessa on potentiaalia tuotannon kasvattamiseen

Kasvatettu kala on ilmastopäästöjen ja rehutehokkuuden näkökulmasta tehokkain tapa tuottaa eläinproteiinia. Maailmanlaajuisesti kasvatettua kalaa tuotetaan jo enemmän kuin naudanlihaa. Viime vuosina kalankasvatustuotanto on kasvanut vuosittain noin 2 miljardia kiloa. FAO on ennustanut tuotannon kasvavan 13 miljardia kiloa vuoteen 2030 mennessä.

− Maailmanlaajuisesti kalastamalla ei voida enää vastata lisääntyvään kalan kysyntään, koska kalakannat eivät sitä kestä. Siten kalankasvatus on ainoa vaihtoehto lisätä kalan tuotantoa. Kotimaisen kalakasvatuksen lisäämistä puoltavat hyvän kysynnän lisäksi alan hyvät toimintaedellytykset. Merialueen ruokakalatuotanto ja sitä tukeva sisämaan poikastuotanto on nykyisellään kannattavaa liiketoimintaa ilman tuotantotukia, Luken kalankasvatuksen asiantuntija, tutkija Markus Kankainen sanoo.

Kalankasvatusyritykset haluaisivat tuottaa lisää kotimaista kalaa. Tämän lisäksi hallinnollisten tavoitteiden yhteensovittaminen ja tutkimustieto kalankasvatuksen ympäristövaikutuksista on lisääntynyt, mikä näkyy Suomessakin jo myönnettyinä uusina kalankasvatuslupina.

Ympäristövaikutukset vähentyneet ja seurantamenetelmät kehittyneet

Kalankasvatuksen ravinnekuormitus on vähentynyt Suomessa merkittävästi, yli 70 prosenttia 1990-luvun alusta ja muuhun ravinnekuormitukseen verrattuna toimialan kuormitus on marginaalisen pieni.

− Kalankasvatuksen ympäristötehokkuutta on jo vuosikymmeniä kehitetty rehuteollisuuden, kalankasvatusyritysten, viranomaisten ja tutkijoiden määrätietoisena yhteistyönä. Toimialan kehittämisessä mukana työskennelleet sidosryhmät ja hallinto ovat tunnistaneet kalankasvatuksen ympäristötehokkuuden kehityksen, jonka perusteella on laadittu kansalliset tavoitteet tuotannon kasvulle, Kankainen toteaa kestävän kalankasvatuksen lisäämisen lähtökohdista.

Ympäristövaikutusten seurantamenetelmät ovat kehittyneet ja kalankasvatuksen vaikutuksista on myös yhä enemmän pitkän aikavälin tutkimustietoa, jonka perusteella kestäviä ratkaisuja tuotannon kasvattamisesta ja sijoittamispäätöksistä voidaan tehdä. Siten viljellyn kalan tuotantoa ja kulutusta voidaan suositella perustellusti:

− Muun muassa ympäristöjärjestö WWF on jo vuonna 2014 tunnustanut kotimaisille kasvatetuille kaloille, kirjolohelle ja siialle, vihreän valon merkiksi ympäristöystävällisestä vaihtoehdosta, jonka kulutusta kannattaa suosia, Kankainen kertoo kotimaisen kalankasvatuksen tunnustetusta kestävyydestä.

Yrityksiä kiinnostavia kasvatusalueita kartoitetaan uudessa Kalavaltio-hankkeessa

Metsähallituksen, Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen Kalavaltio-hankkeessa etsitään parhaita kalankasvatusalueita ja tehdään ympäristölupahakemuksia varten tarvittavia selvityksiä, jotta kotimaisen kalatuotannon lisääminen olisi yrityksille helpompaa. Metsähallituksen yhtenä tehtävänä on etsiä valtion maa- ja vesialueilta uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Kalankasvatuksen edistäminen on yksi tapa toteuttaa tätä tavoitetta. Kevään 2019 aikana on kartoitettu, millä valtion vesialueilla yrityksiä kiinnostaa lisätä kalankasvatusta. Tämän jälkeen alueiden soveltuvuutta kalankasvatukseen arvioidaan muiden sidosryhmien ja ympäristöselvitysten perusteella.

Metsähallituksen hallinnoimat merialueet sijaitsevat ulkosaaristossa ja avomerellä, jonne tutkimusten ja seuranta-aineiston perusteella voi perustaa suuriakin tuotantolaitoksia ilman havaittavaa vaikutusta ympäristön tilaan. Hankkeessa huomioidaan laajasti ympäristötekijöitä sekä sosiaalisia ja taloudellisia kriteereitä, joiden perusteella arvioidaan kestävät alueet ja tuotantomäärät kalankasvatukselle. Metsähallituksen hallinnoimiin vesialueisiin sekä FINFARMGIS-työkalulla mallinnettuihin optimaalisiin kalankasvatuspaikkoihin voi tutustua Luken open data -palvelussa.

Lisätietoja:
Markus Kankainen, Luonnonvarakeskus
markus.kankainen@luke.fi
p. +358 40 512 2652

Jani Viisanen, Metsähallitus
Jani.viisanen@metsa.fi
p. +358 40 357 7209

Olli Malve, Suomen ympäristökeskus
olli.malve@ymparisto.fi
p. +358 295 251 401