Uutiset Metsä

Suomen metsäkeskus ja Luonnonvarakeskus (Luke) ovat kehittäneet yhteistyössä alan toimijoiden kanssa uudenlaisia keinoja juurikäävän torjuntatyön omavalvontaan. Mobiililaitteisiin ja sähköiseen tiedonsiirtoon perustuvista menetelmistä kerrotaan uudessa omavalvontaohjeessa.

Juurikäävän torjuntatyön laatua on tärkeä seurata, koska torjuntaa-aineen peittävyys kannolla vaikuttaa kantokäsittelyn torjuntatehoon. Peittolevyn ja paperilomakkeen vaihtoehdoksi on nyt kehitetty uusia menetelmiä. Juurikäävän torjuntaliuoksella peitetyistä kannoista otetaan valokuvia älypuhelimella, jonka jälkeen kuvat analysoidaan konenäköä hyödyntävällä sovelluksella. Konenäköön perustuva menetelmä on nopea ja sillä voidaan määritellä objektiivisesti ja tarkasti juurikäävän torjunta-aineen peittävyys.

Omavalvontatiedot juurikäävän torjunnan peittävyydestä siirtyvät sähköisesti muun leimikkotiedon mukana hakkuukoneelta eteenpäin ja raportointi tarpeellisille tahoille onnistuu vaivattomasti.

Laki velvoittaa juurikäävän torjuntaan

Laki metsätuhojen torjunnasta (228/2016, 8a §) säätää juurikäävän torjunnan pakolliseksi kaikissa havupuuvaltaisissa metsissä tehtävissä kivennäismaan hakkuissa sekä kuusivaltaisissa turvemaan hakkuissa eteläisessä ja keskisessä Suomessa toukokuun alun ja marraskuun lopun välisenä aikana.

Kantokäsittely saattaa keväällä olla tarpeellinen jo ennen laissa säädettyä torjunnan aloittamisajankohtaa, toukokuun ensimmäistä päivää. Kantokäsittely on perusteltua aloittaa keväällä, kun vuorokauden keskilämpötila on noussut pysyvästi yli +5 asteen, eli kun terminen kasvukausi on alkanut.

Syksyllä kantokäsittelyä on syytä jatkaa pakkasten tuloon asti. Nykytietämyksen valossa kantokäsittely on tarpeen myös turvemaamänniköiden hakkuissa, vaikka toistaiseksi metsätuholaki ei siihen velvoitakaan.