Uutiset Kala, Ympäristö

Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvion mukaan Itämeren lohen M74-kuolleisuus jatkuu tänä keväänä kolmatta vuotta peräkkäin. Kuolleisuuden odotetaan olevan vähäisempää kuin viime keväänä. Silloin noin 20 prosenttia Simojoen ja kolmisenkymmentä prosenttia Iijoen lohien vastakuoriutuneista poikasista kuoli M74-oireyhtymään.

M74-oireyhtymä on Itämeren lohen lisääntymishäiriö, jonka aiheuttaa runsas rasvainen kalaravinto. Tämän seurauksena mädissä on liian vähän B1-vitamiinia eli tiamiinia, ja siksi poikaset kuolevat ruskuaispussivaiheen aikana.

Kuvassa on lohen normaaleja vastakuoriutuneita ruskuaispussipoikasia koehaudonnassa. Poikaset ovat kuoriutuessaan noin 23 mm pituisia ja kehittyvät ja kasvavat muutaman viikon ajan emolta saadun ruskuaisen varassa. Jos mädissä on liian vähän tiamiinia, poikaset kuolevat ruskuaispussivaiheen aikana ennen kuin alkavat uida vapaasti ja syödä (kuva Pekka J. Vuorinen).

M74-kuolleisuus on arvioitavissa emolohista viime syksynä talteen otettujen mätinäytteiden tiamiinipitoisuuden perusteella. Emolohista 10–20 prosentilla mädin tiamiinipitoisuus oli niin pieni, että niiden jälkeläisistä kaikki tai osa kuolee ruskuaispussivaiheessa. Ruotsin puolella Pohjanlahtea, Daljoen ja Uumajanjoen lohissa, M74-emoja tulee olemaan vähintään parikymmentä prosenttia.

Syynä emolohien tiamiinivarastojen vähäisyyteen on runsas rasvainen kalaravinto, sillä tiamiinin tarve on sitä suurempi, mitä rasvaisempaa kalaa lohi syö. Pohjanlahden jokien lohien pääravintoa ovat silakka ja kilohaili, joista nuorissa yksilöissä on eniten rasvaa, mutta vähiten tiamiinia. Kilohaili on lähes kaksi kertaa niin rasvainen kuin silakka. Silloin kun meressä on paljon nuorta kilohailia, tiamiinin saanti on tarpeeseen nähden vähäisintä. Kun turskakannat ovat alamaissa, pääsee kilohaili runsastumaan, sillä turska on kilohailin pääasiallinen saalistaja.