Uutiset Ilmasto, Metsä

Suot ovat yksi suurimmista kasvihuonekaasu metaanin lähteistä. Ilmaston lämpenemisen on arveltu lisäävän soiden metaanipäästöjä, mikä edelleen kiihdyttäisi ilmaston lämpenemistä. Arviot ovat perustuneet oletukseen, että metaania muodostuu enemmän lämpötilan noustessa.

Juuri julkaistun tutkimuksen lähtökohtana oli selvittää ensimmäistä kertaa metaanipäästöjen mittaamisen lisäksi myös metaania tuottavien ja kuluttavien mikrobien yhteisörakenne, runsaus sekä metaanituotto- ja kulutuspotentiaali.

– Suon hapettomien kerrosten metaania tuottavien ja hapellisten kerrosten metaania kuluttavien mikrobien toiminta säätelee suurelta osin suoperäisiä metaanipäästöjä, tutkija Krista Peltoniemi Lukesta sanoo.

Ilmaston lämpenemisen vaikutuksia suon metaanin kiertoon tutkittiin lämmityskammioiden avulla Kittilän Lompolojänkkän saranevalla. Kuva: Krista Peltoniemi, Luke
Avokammiot lämmittävät suota Kittilän Lompolojänkkän saranevalla, toisella metaanitutkimuksen koealueista.
Kuva: Krista Peltoniemi, Luke

Lämmitys vähensi metaanin tuottoa

Märän luonnontilaisen saranevan lämmitys vähensi metaania tuottavien mikrobien määrää sekä niiden metaanintuottoa. Myös pelkkä suon kuivuminen vähensi metaanin tuottoa, ja tätä vaikutusta lämmitys ei enää tehostanut. Metaania kuluttavien mikrobien lajisto ja metaaninkulutuspotentiaali eivät muuttuneet lämmityksen jälkeen märissä olosuhteissa. Lämmitys kuivemmissa olosuhteissa sen sijaan vähensi tiettyjä metaania kuluttavia mikrobilajeja ja aiheutti mikrobilajiston muutoksia. Kaikki nämä muutokset näkyivät maastossa mitatun metaanipäästön vähenemisenä. Saranevojen metaanipäästöt pienenevät riippumatta siitä, liittyykö lämpenemiseen kuivumista vai ei.

– Sadannan muutosten ennustamisessa on enemmän epävarmuutta kuin lämpötilan, joten emme vielä tiedä, kumpi on todennäköisempi kehityskulku. Tutkimuksen mukaan sarasuot eivät siis kuitenkaan kiihdyttäisi lisääntyvillä metaanipäästöillä ilmaston lämpenemistä, kuten tähän asti on vahvasti oletettu,kertoo professori Raija Laiho Lukesta.

Mikrobiyhteisöt sopeutuvat ilmaston lämpenemiseen

Metaanipäästöjä säätelevät mikrobiyhteisöt sopeutuvan lämpenevään ilmastoon, eivätkä yksittäisten vuosien havainnot siten riitä ennustamaan pitempiaikaisia muutoksia. Metaania tuottavien ja metaania kuluttavien mikrobien päästöjen säätelykeinot vaihtelevat ilmaston lämmetessä eri tavoin erilaisissa olosuhteissa. Mikrobiyhteisöjen erot tietyn ekosysteemityypin sisällä, voivat myös heijastua ilmaston lämpenemisen vaikutuksiin. Erilaisista yhteisöistä ja vasteista huolimatta tutkimuksen lopputulos oli metaanipäästön väheneminen.

Tulos perustuu useampivuotiseen kenttäkokeeseen

Luken sekä Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen yhteistä tutkimusta varten kahdelle luonnontilaiselle suolle perustettiin ilmaston lämpenemisen vaikutuksia jäljittelevä kenttäkoe. Koe otti huomioon kaksi mahdollista tulevaisuuden skenaariota: lämpenemisen ilman kuivumista sekä lämpenemisen, johon yhdistyy kuivuminen. Kuivuminen toteutettiin matalilla ojilla. Tutkimuskohteiksi valittiin saranevat, märät avosuot, joiden metaanipäästöt ovat suhteellisen suuret. Tutkimussuot olivat Lakkasuo Orivedellä sekä Lompolojänkkä Kittilässä. Metaanivuota mitattiin paikan päällä useana vuotena keväästä syksyyn, ja turvenäytteiden mikrobiyhteisötutkimukset tehtiin kolmen vuoden kuluttua kenttäkokeen aloittamisesta.
Tutkimuksen rahoitti Suomen Akatemia.