Uutiset Ruoka, Talous

Luonnonvarakeskus (Luke) rakentaa hyönteisalalle valtakunnallista tiedonvälitysverkostoa yhdessä Tampereen, Jyväskylän, Seinäjoen ja Oulun ammattikorkeakoulujen sekä Kuopiossa sijaitsevan Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa. Keskeistä työssä on jo olemassa olevan hyönteistiedon kokoaminen yhteen hyödyttämään ja kehittämään alan liiketoimintaa alueelliset erityispiirteet huomioiden.

Jauhopukin toukkia. Kuva: Susanne Heiska, Luke.

”Tiedolla hyönteisalan tulevaisuuteen” -kehittämishankkeessa koottu tieto jaetaan hyönteisalan yrittäjille alueellisissa tilaisuuksissa syksyllä 2019. Kaikille avoin raportti julkaistaan verkossa vuodenvaihteessa 2019–2020.

Suomella on edellytykset nousta hyönteistalouden kansainväliseen kärkeen

Hyönteisalan kehitys on ollut nopeaa Suomen hyväksyttyä hyönteiset elintarvikkeiksi loppuvuodesta 2017. Muutamassa kuukaudessa isot kauppaketjut olivat ottaneet valikoimiinsa kymmenkunta hyönteistuotetta. Kuluttajamarkkinat ovat kuitenkin rakentuneet odotuksia hitaammin. Kysynnän epävarmuus huolettaa sirkankasvattajia, ja osa pohtii, kannattaako jatkaa.

Luken erikoistutkija Susanne Heiskan mielestä Suomella on runsaasti ainutlaatuisia vahvuuksia hyödynnettäväksi, ei hukattavaksi.

– Valttejamme ovat luotettava elintarvikeketju sekä hyönteisalan toimijoiden sitoutuneisuus elintarviketurvallisuuteen. Erityistä on myös viranomaisten ja toimialan välinen rakentava vuoropuhelu sekä elinkeinoelämän kanssa verkottunut tutkimus, tiedonsiirto ja koulutus. Hankkeemme on mukana alan kehitystyössä: keräämällä ja jakamalla tietoa sekä tukemalla yrittäjiä tutkimuksen ja koulutuksen keinoin.

Tarvitaan uusia tuotteita, uutta teknologiaa ja uudentyyppistä tuotantoa

Karamellisoidut jauhomadot ovat osa Seinäjoen ammattikorkeakoulun restonomikurssilaisten luomaa menua. Kuva: Susanne Heiska, Luke.

Alalla nähdään paljon mahdollisuuksia, mutta tuotantoon olisi saatava uusia hyönteislajeja ja kehitettävä tuotteita uusille asiakasryhmille, hyödyntäen uusia kuluttajatutkimuksia sekä liiketoimintamalleja.

– Hyönteiset ovat ekotehokas tapa korvata tuontiproteiinia esimerkiksi siipikarjan ja kalan rehuissa. Hyönteisistä voidaan saada myös apua ravinnekierrätykseen, biomassojen käsittelyyn ja elintarvikesivuvirtojen tehokkaampaan hyödyntämiseen, toteaa Tiina Siimekselä Jyväskylän ammattikorkeakoulusta.

Monet ratkaisuista edellyttävät uutta teknologiaa, joka mahdollistaisi tuotantomäärien kasvattamista kustannustehokkaasti. Suurtuotannon etuja hakevan liiketoiminnan lisäksi olisi mahdollista löytää kilpailukykyä erikoistumisesta, mutta se edellyttäisi maksukykyisten ja tiedostavien asiakkaiden löytämistä.

– Syvällisempi kuluttajatutkimustiedon hyödyntäminen nousee avainasemaan hyönteistuotteiden tuotekehityksessä kuluttajamarkkinoille pyrittäessä, pohtii Salla Willman Savonia-Ammattikorkeakoulusta.

Uudentyyppinen tuotanto voisi tuoda maaseudulle uusia mahdollisuuksia, mutta tuotannon on perustuttava realistisiin faktoihin kannattavuudesta ja markkinoista. Kannattavuus vaatii teknologian kehittymistä ja toimijoiden yhteistyötä.

– Liiketoimintamallien syvemmässä tarkastelussa kannattavuuteen voi löytyä uusia ratkaisuja, vaikka franchising-yrittäjyydestä, toimitusketjuista, verkostoista tai uusista palvelumalleista, sanoo Tiina Wickman-Viitala Tampereen ammattikorkeakoulusta.

– Myös arvon jakautuminen tuotannossa on yksi keskeinen kysymys, lisää Marja-Liisa Järvelä Oulun ammattikorkeakoulusta.

”Tiedolla hyönteisalan tulevaisuuteen” on maaseudun valtakunnallinen kehittämishanke, jota Hämeen ELY-keskus rahoittaa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta 150 000 eurolla vuosina 2018–2020.