Uutiset Metsä

Hirvien aiheuttamien metsätuhojen määrä on yli kaksinkertaistunut vuodesta 1986 vuoteen 2008 mennessä. Vuosina 1986–1994 toteutetussa Valtakunnan metsien kahdeksannessa inventoinnissa tuhoja oli vajaassa neljässä prosentissa ja kymmenennessä inventoinnissa 2004–2008 vajaassa yhdeksässä prosentissa kehitysluokkien 2–4 (pienet taimikot–nuoret kasvatusmetsät) metsiköitä. Eniten tuhoja esiintyi mäntyvaltaisissa metsiköissä.

Koko ajanjaksolla 1986–2008 tarkasteltuna hirvituhojen osuus oli keskimäärin kuusi prosenttia. Yli kaksi kolmasosaa vahingoista oli inventointihetkellä yli viisi vuotta vanhoja.

Hirvituhojen määrä on lisääntynyt koko Suomessa. Valtakunnan metsien kymmenennen inventoinnin koealoilla suurin hirvituhojen keskittymä tavattiin Kaakkois-Suomessa, mutta vahinkokeskittymiä esiintyi ympäri maata.

Metsikön puulajikoostumus vaikuttaa tuhojen määrään

Hirvituhojen määrään vaikuttaa ennen kaikkea metsikön puulajikoostumus. Herkimpiä tuhoille ovat metsät, joissa haapa on valta- tai sivupuulajina. Haapavaltaisissa metsiköissä hirvituhoriski on 17-kertainen mäntyvaltaisiin metsiköihin verrattuna. Mäntyvaltaisissa sekapuustoissa on enemmän tuhoja kuin puhtaissa männiköissä. Mänty- ja koivuvaltaisissa metsiköissä hirvituhoja on suunnilleen saman verran.

Hirvituhoja esiintyy enemmän viljelemällä syntyneissä metsiköissä kuin luontaisesti syntyneissä metsiköissä. Muita hirvituhoriskiä lisääviä tekijöitä ovat metsikössä suoritettu maanmuokkaus ja selvä harvennustarve. Kivennäismailla esiintyy enemmän tuhoja kuin turvemailla.
Tutkimuksessa ei havaittu kasvupaikan viljavuuden ja hirvituhojen välillä suoraa yhteyttä.

Hirvituhojen esiintymistä tutkittiin Valtakunnan metsien kahdeksannen, yhdeksännen ja kymmenennen inventoinnin aineistoista vuosilta 1986–2008. Aineistoon sisältyi lähes 100 000 kehitysluokkiin 2–4 kuulunutta metsikkökoealaa. Tutkimuksen tulokset on julkaistu tieteellisessä Silva Fennica -sarjassa.