Uutiset Maaseutu, Maatalous, Talous

Luonnonvarakeskuksen (Luke) selvityksen mukaan hevostalous on tärkeä työllistäjä biotalousalalla. Hevostalousyritykset työllistävät 14 000–15 000 ihmistä, mikä tarkoittaa 6000–7000 henkilötyövuotta. Tämä on saman verran kuin esimerkiksi Lapin matkailussa ja yli puolet enemmän kuin peliteollisuudessa.

Luken erikoistutkija Markku Saastamoisen mukaan tämän hetken suurimmat hevossektorin työllistäjät ovat hevosmatkailu sekä ratsastus- ja hevosten hoitopalveluita tuottavat yritykset. Päätoimisten yritysten keskimääräinen vuosiliikevaihto on noin 102 000 euroa. Suurimmilla yrityksillä se nousee 500 000 euroon.

– Hevosalan yrityksiä ja toiminnanharjoittajia on tällä hetkellä noin 3000. Yhä useampi yritys on päätoiminen, vaikka sivutoimisten osuus onkin edelleen suuri.

Saastamoinen povaa seuraavan viiden vuoden aikana kasvua erityisesti hevosmatkailutoiminnalle sekä ihmisille ja hevosille tuotettaville hyvinvointipalveluille.

– Matkailuala on ollut tasaisessa kasvussa, mikä näkyy myös hevostaloudessa. Erityisesti Pohjois-Suomessa matkailu- ja ratsastuspalvelut ovat tärkeitä. Lapissa yli 100 matkailu- ja elämyspalveluiden tuottajaa käyttää palveluissaan hevosia, Saastamoinen laskee.

Hevostalous peittoaa peliteollisuuden

Kun mukaan lasketaan yrittäjät, hevostalous työllistää 14 000–15 000 ihmistä eli 6000–7000 henkilötyövuotta. Koko Euroopassa työllistämisvaikutus on noin 400 000 henkilöä.

Graafi: MAK Media

Henkilötyövuosi työllistämismittarina mahdollistaa vertailun muiden alojen kanssa. Hevostalous työllistää keskimäärin 7000, turkisala 4800, metsästys- ja riista-ala 3500, metsäkoneen kuljettajat 6500, Lapin matkailu 7000 ja peliteollisuus 3000 henkilötyövuotta. Hevosta kohti Suomessa tehdään 0.09 fte (htv) mikä on eurooppalaista keskitasoa.

– Hevosalalla työvoima on miltei kokonaan suomalaista. Kiinnostusta alalle on paljon, ja useimpiin hevosalan oppilaitoksiin on todella paljon hakijoita. Eniten osaajia kaipaa tulevaisuudessa hevosmatkailuala. Sillä taataan palveluiden tuottaminen, turvallisuus ja eläinten hyvinvointi, Saastamoinen painottaa.

Kerrannaisvaikutukset ovat suuret

Hevostalous on merkittävä palveluiden ostaja muilta yrityksiltä, minkä vuoksi sillä on suuret kerrannaisvaikutukset ja aluetaloudellinen merkitys. Ala tuottaa merkittävästi verotuloja yritys-, palkka- ja arvonlisäveroina.

Hevosille tuotetaan rehua noin 100 000 hehtaarin peltoalalla. Jokainen hevonen kuluttaa suomalaista maataloustuotantoa (heinä, kaura) 1,6–1,8 eurolla päivässä, joka on kaksinkertainen summa verrattuna suomalaisen kuluttajan keskiarvoon. Tiloilta ostettavien rehujen arvo kipuaa lähes 50 miljoonaan euroon vuodessa.

Hevostalous hyödyntää myös metsäteollisuuden sivuvirtoja kuivikkeina ja kierrättää ravinteita.

– Suomessa maan hiilen tarve on suuri, ja tilanteen korjaaminen karjattomilla ja nurmettomilla alueilla, kuten Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla, ei ole helppoa. Hevosen tarvitseman heinän eli nurmen viljely lisää maiden orgaanista massaa eli hiilipitoisuutta, ja hevosenlannan käyttö maanparannuksessa nostaa hiilitasetta. Ruotsissa hevostalouden kasvu on ollut merkittävin sosio-ekonominen ajuri siinä, että maa on ohittanut hiilitaseessa muut Pohjoismaat, Saastamoinen toteaa.

Luke toteuttaa yhdessä HAMK:n Biotalousyksikön ja Hippolis ry:n kanssa Uudistuva hevostalous -projektia, jossa toteutettiin yrittäjille suunnattu Hevosyrittäjyys2017 ja Hevosalan mielikuva -kyselyt. Projektilla edistetään hevosalan uusia elinkeino- ja yritystoimintamahdollisuuksia ja yritystoiminnan kannattavuutta. www.hippolis.fi/uusihevostalous