Uutiset Puutarha

Luonnonvarakeskus (Luke) on perustanut kaksi uutta alkuperäiskasvien varmuuskokoelmaa. Naantalissa taiteilijakoti Casa Haartmanissa on vanhojen sipulikukkien kokoelma ja Turun Museokeskuksen Kuralan Kylämäellä on vanhojen raparperien, piparjuurten ja ryvässipulien kokoelma.

Casa Haartman syysasussa. Kuva: Katri Lehtola.

Alkuperäiskasvien hajautetun varmuuskokoelmaverkoston rakentamiseen on käytetty geenipankkitoiminnan tukemiseen tarkoitettua ympäristökorvausta, joka on myönnetty Luken koordinoimalle kansalliselle geenivaraohjelmalle. Tämän tukitoimen avulla on rakennettu hajautettua säilytysverkostoa, johon on hyväksytty pääasiassa julkisia toimijoita.

Luken asiantuntijat valitsivat Åbo akademin säätiön omistaman Casa Haartmanin ja suositun Kuralan Kylämäen museon geenivarakasvien varmuussäilyttäjiksi, koska ne pystyvät sitoutumaan pitkäjänteiseen säilytystyöhön ja ovat yleisölle avoimia.

– Arvokkaiden geenivarojen turvalliseen säilyttämiseen tarvitsemme kansallisen keskuskokoelman rinnalle tahoja, jotka voivat sitoutua varmuussäilytykseen. Ylläpitosopimuksia on toistaiseksi solmittu kahdeksan: sipulikukkien ja vihannesten kokoelmien lisäksi tarha- ja koristeomenien, daalian, pensasruusujen, humalan sekä yrttien ja rohdosten kokoelmat, kertoo kansallisen geenivaraohjelman viljelykasveista vastaava koordinaattori Elina Kiviharju Lukesta.

Uusien kohteiden säilytettävät kasvilajit ja -kannat on valikoitu kohteen luonteen historian ja käytettävissä olevan tilan perusteella.

– Kasveja ja niiden kasvupaikkaa valittaessa on pidetty huolta siitä, että ne eivät riko kohteen puutarhan kokonaisuutta eivätkä uhkaa jo siellä olevaa kasvillisuutta, kuvailee tutkija Maarit Heinonen Lukesta.

Lumoavia sipulikukkia Casa Haartmaniin

”Herrgårdtulpan” Kemiönsaarelta. Kuva: Sirkka Juhanoja, Luke

Casa Haartman oli monipuolisen kulttuurivaikuttaja Axel Haartmanin (1877–1969) ja hänen vaimonsa Hedvigin koti 40 vuoden ajan. Upeaa taiteilijakotia ympäröi arkkitehti Erik Bryggmanin suunnittelema puutarha istutuksineen.

Syksyllä 2018 Casa Haartmanin puutarhaan istutettiin vanhojen sipulikukkien varmuuskokoelma, jossa on 24 erilaista sipulikukkakantaa. Kokoelman sipulikukat on kerätty eri puolilta maata, arvioitu Luken projektissa ja otettu pitkäaikaissäilytykseen Luken Piikkiön toimipaikassa sijaitsevaan keskuskokoelmaan.

Sarjatähdikki. Kuva: Sirkka Juhanoja, Luke.

Puutarhassa kasvaa ennestään lumikelloja, idänsinililjoja, metsätulppaaneja ja varjoliljoja. Näiden haluttiin säilyvän alkuperäisinä, ja sen vuoksi varmuuskokoelmaan valittiin muita lajeja.

– Halusimme keväällä kukkivia, erikokoisia lajeja, joiden kukintaa riittää toukokuusta kesäkuulle. Lisäksi toivoimme, että etenkin Haartmanin Sauvon lapsuudenmaisemista ja Kemiön kesäpaikalta 1900-luvun alussa tuodut kasvit otetaan huomioon uusissa valinnoissa, kertoo intendentti Ulrika Grägg Åbo Akademin säätiöstä.

– Tulppaaneista harvinaiset puolikerrannainen punainen ja liljakukkainen ”Herrgårdstulpan” ovat kotoisin Kemiöstä, samoin kolme narsissia ja yksi hentohelmililja. Kahdella narsissilla on sauvolainen tausta, toteaa vanhoja sipulikukkia tutkinut Luken tutkija Sirkka Juhanoja.

Vanhoja vihanneskantoja Kuralan Kylämäessä

Raparperi ’Queen Victoria’. Kuva: Mika Raivonen, Luke.

Turun Museokeskukseen kuuluvan elävän historian museoalueelle Kuralan Kylämäkeen on istutettu vihannesten varmuuskokoelma, jossa on seitsemän ryvässipuli-, viisi raparperi- ja viisi piparjuurikantaa.

Ryvässipuli, jota on kutsuttu myös jakosipuliksi, oli tärkein Suomessa viljelty sipuli 1950-luvulle saakka. Raparperi kuuluu vanhojen suomalaisten pihojen hyötykasveihin, ja sitä on Kylämäessäkin viljelty aina. Piparjuurta on viljelty alun perin lääkekasvina ja myöhemmin maustekasvina.

– Luken ylläpitämässä kansallisessa keskuskokoelmassa on säilytettävänä yli 30 perimältään erilaista ryvässipulikantaa, joista Kylämäkeen valittiin eteläsuomalaisia alkuperiä. Uudistetusta raparperikokoelmasta Kylämäkeen istutettiin neljä varsinaissuomalaista alkuperää ja Suomen yleisin raparperilajike ’Victoria’. Piparjuuresta Kylämäen kokoelmaan on valittu viisi varsinaissuomalaista kantaa, jotka on kerätty vuonna 2002 Luken keskuskokoelmaan. Näistä vanhaa vehmaalaista kantaa viljellään yhä ammattimaisesti Vehmaalla, kertoo tutkija Terhi Suojala-Ahlfors Lukesta.

Turun Museokeskus on vastuumuseo Varsinais-Suomen alueella, minkä vuoksi Kylämäessä halutaan keskittyä alueen kasvikantoihin. Kylämäessä eletään 1950-luvun maatilan elämää, hoidetaan perinteisen maatalouden ketoja ja hakamaita sekä pihojen alkuperäisiä vanhoja koriste- ja hyötykasveja.

Yleisö on tervetullut varmuuskokoelmien avajaisiin

Sipulikukkien varmuuskokoelman avajaiset Casa Haartmanissa lauantaina 18.5. klo 11 alkaen. Luostarinkatu 3, Naantali. Lisätietoja: www.casahaartman.fi

Vihannesten varmuuskokoelman avajaiset Kuralan Kylämäellä sunnuntaina 26.5. klo 13 alkaen. Jaanintie 45, Turku. Lisätietoja tapahtumasta lähempän ajankohtaa: http://www.turku.fi/kuralankylamaki

Lisätietoja:
Suomen kansallinen geenivaraohjelma: Elina Kiviharju, Luke
Alkuperäiskasvien varmuuskokoelmien ylläpitosopimuksista: Maarit Heinonen
Sipulikukkien varmuuskokoelma: Sirkka Juhanoja
Vihannesten varmuuskokoelma: Terhi Suojala-Ahlfors

Taiteilijakoti Casa Haartman: intendentti Ulrika Grägg, puh. 040 866 9777, casa.haartman@stiftelsenabo.fi
Turun Museokeskuksen Kuralan Kylämäki: tutkija Paula Saarento, paula.saarento@turku.fi  ja Leena Haimi, leena.haimi@turku.fi