Uutiset Ilmasto, Metsä, Ympäristö

Mikrobien maailman tuntijan, professori Hannu Fritzen löytää usein puuveneestään. Eikä suinkaan lomailemasta vaan työskentelemästä. Vene ja saaristomaisemat antavat tutkijalle ajattelurauhan.

Hannu Fritze muutti Suomeen Saksasta koulupoikana. Kun tutkijanalku pyrki 1970-luvulla yliopistoon, lääketieteellinen tiedekunta ei hyväksynyt opiskelijoiksi maahanmuuttajia. Fritze pääsi Helsingin yliopiston biologian koulutusohjelmaan ja lähti suuntaamaan tutkijanuralle, jota samanlaiset rajoitukset eivät koskeneet.

Tutkimusprofessori Hannu Fritze näkee puuveneestään tieteen tulevaisuuden. Se näyttää bioinformatiikalta, genomiikalta ja mikrobiekologialta.
Kuva: Fritzen henkilökohtainen kuva-arkisto

– Mikrobiologia ja genetiikka olivat tuolloin nousevia aloja. Niissä oli imua. Yritin löytää jotakin kasvitieteen ja mikrobiologian väliltä ja erikoistuinkin mikrosieniin, Fritze muistelee, vaatimattomaan tapaansa.

Valinnat osoittautuivat oikeiksi, sillä ne johtivat maaperämikrobiologian uusiin avauksiin ja osaavan tutkijaryhmän syntyyn Lukessa.

Tiede kasvaa yhteistyössä

Fritzen uralla näkyy mielenkiintoinen kirjo viime vuosikymmenten tärkeimpiä tieteen rahoitusohjelmia ja globaaleja, pohjoisia ympäristökysymyksiä. Hän on perehtynyt siihen, miten saastelaskeumat vaikuttavat maaperän mikrobeihin ja tutkinut metsien ravinnekiertoa, happamoitumista ja raskasmetallien kertymistä metsämaaperään.

Suomen Akatemian ja muiden keskeisten säätiöiden rahoituksella Fritzen tutkimusryhmä kasvoi. Eikä hän väsy korostamasta, miten tärkeää ryhmätyö tutkimukselle on.

– Kukaan ei tee tätä työtä yksin. Tiede syntyy yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa.

Tutkimukset metaanin kierrosta luonnossa veivät Fritzen nykyisen työnsä, soiden ja yksisoluisten metaania tuottavien arkkien pariin. Vielä jokin aika sitten luultiin, että arkit ovat alkukantaisia elämänmuotoja.

– Mikrobiologia etenee nopeasti. Nythän tiedämme jo, että arkkeja on kaikkialla ja että ne ovat kehittyneempiä kuin bakteerit.

Vesillä suuriin ajatuksiin

Tänään Fritzen työpöydällä on jälleen tärkeitä kysymyksiä tulevaisuudesta. Mikrobit tuottavat valtavasti ekosysteemipalveluita. Ne toimivat esimerkiksi metaanin kierron kemiallisissa reaktioissa. Ilmastonmuutosta saatetaan hyvinkin vielä torjua mikrobien osaamiseen perustuvilla sovelluksilla.

Asia on kuitenkin tutkittava perin pohjin, ja siksi Fritze suuntaa jälleen soille, arkkien pariin. Hän selvittää, miten lämpenevä ilmasto ja soilla laiduntavat porot vaikuttavat pohjoisten soiden metaanikiertoon.

Ensin suunnataan kuitenkin merille. Fritzellä on tarkastettavanaan väitöskirja, ja sen hän tekee veneessään, Suomelahden ulkosaaristossa. Puuveneet ovat kuuluneet elämään siitä saakka, kun Fritze oppi navigoimaan ja huoltamaan niitä lapsuudessaan Jollaksessa. Veneessä syntyvät parhaat tutkimusideat ja tekstit rahoitushakemuksiin.

– Bioinformatiikka, genomiikka ja mikrobiekologia ovat tieteen tulevaisuutta myös Lukessa, Fritze ennustaa ja ohjaa summalaisen fiskarinsa vesille.

Teksti: Marjatta Sihvonen

Katso myös