Uutiset Ilmasto, Metsä

Itä-Suomen yliopiston dosentti Heikki Simolan tutkimustulokset siitä, että metsämaaperä on hiilen lähde avohakkuun jälkeen, ei ole uusi havainto.

Sekä kansainvälisissä tutkimuksissa että Luonnonvarakeskuksen (Luke) Suomea koskevissa tutkimuksissa on toistuvasti havaittu, että hakkuiden jälkeen maaperä on aluksi hiilen lähde. Kun hakkuusta on kulunut noin 20 vuotta, alkaa hiiltä taas kertyä maaperään kasvillisuuden vahvistuessa. Tutkijat ovat yksimielisiä siitä, että eri ikävaiheissa olevien metsien hiilivarastot ovat erikokoisia. Metsän ikä ja kasvunopeus vaikuttavat siihen, minkä kokoisia maaperän päästöt tai nielut ovat. Avohakkuualalla ja nuoressa taimikossa maaperä on hiilen lähde, vaikka maata ei olisi muokattu. Maaperän hiilivarasto kasvaa nopeimmin hyväkasvuisissa keski-ikäisissä metsissä.

Simolan mukaan Suomen YK:lle raportoimasta kangasmaiden hiilinielusta ei ole vähennetty maanmuokkauksen aiheuttamaa päästöä.

– Tämä ei pidä paikkaansa. Maanmuokkauksen ja avohakkuun vaikutus maaperän hiilivarastoon on huomioitu kasvihuonekaasuinventaariossa siitä lähtien, kun laskentajärjestelmä kehitettiin, toteaa johtava tutkija Aleksi Lehtonen Lukesta.

Kasvihuonekaasuinventaarion ohjeet ja seuranta tarkoin määriteltyjä

Kasvihuonekaasuinventaarion tavoitteena ovat mahdollisimman tarkat kansainvälisesti yhdenmukaisin menetelmin lasketut päästö- ja poistuma-arviot. Tämä varmistetaan noudattamalla yhteisesti hyväksyttyjä YK:n ilmastosopimuksen (UNFCCC) ja hallitusten välisen ilmastopaneelin (IPCC) ohjeita. Lisäksi kansainvälinen arviointiryhmä tarkastaa inventaarion vuosittain. Suomen inventaarion tarkastuksissa maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous -sektorin laskennat ovat täyttäneet inventaariolle asetetut vaatimukset.

Uusi tutkimustieto otetaan laskentajärjestelmää kehitettäessä huomioon, jos tulosten maantieteellinen ja ajallinen kattavuus on hyvä ja laskentaan on käytettävissä tarvittava lähtötieto. Suomen virallisessa kasvihuonekaasuinventaariossa Luke vastaa maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous -sektorin laskennasta, ja laskennan tieteellistä kehittämistä tukee ohjausryhmä. Luke ei yksinään päätä laskentoihin tehtävistä muutoksista, vaan ne käsitellään koko Suomen inventaarion neuvottelukunnassa.

On yleisesti tiedossa, että erittäin perusteellisesta inventaariolaskennasta huolimatta hiilinieluarvioiden epävarmuus on suurta niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Metsämaaperää koskevan laskennan kattavuuden, läpinäkyvyyden ja luotettavuuden parantaminen on hyvin ajankohtaista, jos EU:ssa asetetaan maiden hiilinieluille tavoitetasot ja aloitetaan kauppa hiilinieluilla.

– Validoidut uudet tutkimustulokset ja menetelmät otetaan käyttöön inventaariossa, jos niillä pystytään kattamaan puuttuvia tietoja ja parantamaan inventaarion laatua, kertoo Luken tutkija Tarja Tuomainen.