Uutiset Kala, Maaseutu, Maatalous, Metsä

Suomen kansallisen geenivaraohjelman toimeenpanosta huolehtii Luonnonvarakeskus (Luke). Geenivaraohjelma kattaa viljelykasvien, kotieläinten, metsäpuiden ja kalojen geenivarat. Näistä aihealueista on ajankohtaista asiaa kansainvälisenä biodiversiteettipäivänä ilmestyneessä GeeniVarat 2019 -lehdessä.

Luke tekee lakisääteistä geenivaratyötä sekä geenivaroihin liittyvää tutkimusta.  Työtä tehdään maa- ja metsätalousministeriön joulukuussa 2018 julkaisemien geenivarapolitiikan linjausten sekä päivitetyn kansallisen geenivaraohjelman mukaan.

Lakisääteiseen geenivaratyöhön kuuluu ylläpitää alkutuotannossa hyödynnettävien eliölajien geneettistä monimuotoisuutta sekä ylläpitää arvokasta materiaalia tutkimuksen käyttöön ja jatkojalostukseen.

Geenivaratietoa jaetaan monin tavoin. Ohessa poimintoja uuden Geenivarat-lehden tarjonnasta.

Kasviperintöä tallessa uusissa kokoelmissa

Luke on tänä vuonna perustanut kaksi uutta alkuperäiskasvien varmuuskokoelmaa. Casa Haartmanin puutarhassa Naantalissa on tallessa sipulikukkia ja Turun Museokeskuksen Kuralan kylämäelle on istutettu vanhojen raparperien, piparjuurten ja ryvässipulien kokoelma. Arvokkaiden geenivarojen turvalliseen säilyttämiseen tarvitaan kansallisen keskuskokoelman rinnalle tahoja, jotka voivat sitoutua varmuussäilytykseen. Luken asiantuntijat valitsivat Casa Haartmanin ja Kuralan Kylämäen museon geenivarakasvien varmuussäilyttäjiksi, koska ne pystyvät sitoutumaan pitkäjänteiseen säilytystyöhön ja ovat yleisölle avoimia.
Lisätietoja: Maarit Heinonen.

Tuore kalojen uhanalaisuusarvio: ankeriaan tilanne huonontunut, meritaimenkannat elpyneet hieman

Suomen kalalajien uhanalaisuusarvion tulokset julkaistiin maaliskuussa 2019. Kaikkein uhanalaisimmat kalat ovat edelleen Saimaan alueen nieriä ja järvilohi sekä merialueen harjus ja ankerias. Meritaimenen tila on hieman parantunut, mutta lohikalalajien tilanne on edelleen heikko. Lisäksi eteläisen sisävesiharjuksen, mateen ja kampelan tila on heikentynyt. Kantoja pyritään elvyttämään muun muassa kalastussäätelyllä, huolellisilla hoitosuunnitelmilla sekä mäti- ja poikasistutuksilla. Uhanalaisuusarvioinnin teki Luken asiantuntijaryhmä.
Lisätietoja: Petri Heinimaa.

Ilmasto lämpiää, siirtyykö tammi eteläisestä Suomesta pohjoisemmaksi?

Saadaanko tammesta tulevina vuosina yksi puulajivaihtoehto lisää metsänviljelyyn? Tätä työtä tuetaan vahvasti geenivaraohjelmassa. Tällä hetkellä Suomessa on yksi rekisteröity tammen siemenviljelys. Geenivarojen säilyttämiseksi tammelle on valittu yksi geenireservimetsä, joka sijaitsee Raaseporin Solbölessä. Geenireservimetsää hoidetaan tammea suosien ja laajennetaan istutuksin. Lisäksi on perustettu yksi geenivarakokoelma siemensyntyisillä taimilla, joiden kasvattamiseen on kerätty terhot 17 luontaisesta tammimetsiköstä.
Lisätietoja: Mari Rusanen.

Lehmät ja lampaat vankilassa – geenivaratyötä ja Green Care -elämää rinta rinnan

Pelson vankilaan Vaalaan perustettiin kotieläinten elävä geenipankki vuonna 1984, kun silloisen Kotieläinten geenipankkityöryhmän löytämiä lapinlehmiä eli pohjoissuomenkarjaa tuotiin vankilan maatilalle. Näillä näkymin Pelso hiljenee vuoteen 2023 mennessä. Geenipankkia ei maa- ja metsätalousministeriön mukaan olla hävittämässä, mutta minne käy Pelsosta lapinlehmien sekä suomenlampaiden ja kainuunharmaslampaiden tie? Vankilamaatila on ollut hoitokustannuksiltaan edullinen koti eläimille. Lisäksi eläintenhoito on ollut vangeille mielekästä – Green Care -toimintaa parhaasta päästä.
Lisätietoja: Juha Kantanen.

Katso myös