Uutiset Ilmasto, Maatalous, Ruoka

Maapallon väkiluvun kasvu 9 miljardiin vuoteen 2050 mennessä ja muuttuvat ruokailutottumukset vaikuttavat voimakkaasti ruoan saatavuuteen. Ruoka- ja ravitsemusturvan parantaminen ja maataloustuotannon kestävyyden varmistaminen ovatkin tulevien vuosien globaaleja haasteita. Afrikkalaiset ja eurooppalaiset tutkijat valmistelevat uutta, pitkäaikaista kumppanuutta, jonka avulla nämä haasteet voitaisiin ratkaista. Luonnonvarakeskus (Luke) on mukana työssä.

PROIntensAfrica-projektin tutkijat ovat rakentaneet perustan uudelle pitkäaikaiselle ja kunnianhimoiselle Euroopan ja Afrikan väliselle tutkimuskumppanuudelle, joka perustuu yhteisesti rahoitettuun ja hallinnoituun mekanismiin. Projektissa myös suunniteltiin tutkimusohjelma, jonka avulla Afrikan maataloustuotantoa ja ruokaketjua voidaan tehostaa kestävästi. Tutkimusohjelma perustuu neljään maataloustuotannon tehostamisen polkuun.

– Afrikka haluaa olla maailman ruokakori, mutta sitä varten meidän pitää pystyä tehostamaan maataloustuotantoamme. Afrikka kuitenkin halua välttää tehostamisen tuomat negatiiviset vaikutukset, toteaa projektin toinen koordinaattori Oluwole Fatunbi Forum for Agricultural Research in Africa (FARA) -järjestöstä.

Monta tapaa tehostaa maataloutta kestävästi

Kahden vuoden työn tuloksena PROIntensAfrica-projektin kumppanit ovat suunnitelleet tutkimusrahoitusmallin, joka toimisi parhaiten Euroopan ja Afrikan kumppanuuden pohjana sekä työohjelman tälle kumppanuudelle.

Työohjelma perustuu tutkimustuloksiin, jotka koottiin 17 esimerkkiprojektista ympäri Afrikkaa. Käytännön tilanteiden tutkimuksen kautta projektin tutkijat määrittelivät neljä pääasiallista tuotantotapaa eli ”polkua”, joilla afrikkalaiset maanviljelijät voivat tehostaa maataloustuotantoa. Polut ovat “tavanomainen polku”, “eko-teknologinen polku”, “agroekologinen polku” ja “luomupolku”.

PROIntensAfrica-projektissa tunnistettiin neljä pääasiallista tuotantotapaa afrikkalaisen maatalouden kestävälle tehostamiselle.

Polut osoittavat sen rikkauden ja moninaisuuden, joka afrikkalaisilla maanviljelijöillä on käytettävissä. Lisäksi ne paljastavat maataloustuotannon kestävään tehostamiseen liittyvät tietoaukot, joihin tutkimus pystyy vastaamaan.

Luke osallistui tutkimusohjelman rakentamiseen oman esimerkkiprojektinsa kautta. Siinä selvitettiin mahdollisuuksia tehostaa maidon tuotantoa kestävästi Senegalissa. Esimerkkiprojekti liittyy vahvasti FoodAfrica-tutkimusohjelmaan, jota Luke koordinoi.

– Esimerkkiprojektissa näimme, miten Luken vahva ruokaketjun asiantuntemus auttaa parantamaan kehitysmaiden ruokaturvaa. Maidontuotannossa on valtavasti tehostamisen mahdollisuuksia. Karjanomistajat voivat kohentaa nautojen hoitoa ja hyödyntää perimältään tuottoisia rotuyhdistelmiä. Tämä parantaa ruokaturvaa ja tuo karjanomistajille lisää tuloja, tutkimusprofessori Jarkko Niemi Lukesta kertoo.

– Tuotantoa tulisi kuitenkin tarkastella kokonaisvaltaisesti ottaen huomioon ympäristö, talous ja sosiaalinen kestävyys, sekä laidunmaan käyttö. Eurooppalaiseen tuotostasoon yltäminen voi vaatia panostuksia, jotka eivät ole pienviljelijöille talouden tai ympäristön kannalta kestäviä, hän huomauttaa.

Yhteinen suunnittelu, yhteinen rahoitus

Jotta yhteinen tutkimus voitaisiin parhaiten rahoittaa ja organisoida, PROIntensAfrica ehdottaa tutkimusrahoituksen mekanismia, joka perustuu olemassa oleviin ja hyviksi havaittuihin rakenteisiin. Tällainen voisi olla esimerkiksi yhteisen tutkimusohjelmoinnin järjestelmä JPI (joint programming initiative) tai EU-lähtöinen EJP (European joint programming framework).

– Tieteellinen vaikuttavuus syntyy yhteisestä rahoituksesta, yhdessä linjatuista tutkimusaloitteista, tasapainoisesta omistajuudesta ja hyvästä hallinnosta. Tämän vuoksi PROIntensAfrican kumppanuus on niin tärkeä – sen ovat luoneet toimijat itse, ja se todella tarttuu epäjärjestelmällisen tai päällekkäisen tutkimuksen ongelmiin, sanoo projektin hollantilainen johtaja Pieter Windmeijer Wageningen University and Research (WUR) -tutkimuslaitoksesta.

Projektin eurooppalainen koordinaattori Huub Löffler WUR:sta sanoo, että projekti onnistui tuomaan idean käytäntöön.

– Tässä projektissa toimme afrikkalaiset ja eurooppalaiset tutkijat yhteen. Meillä on tasapainoinen yhteisö, ja esittelemme mallin joustavalle, yhteistyöhön perustuvalle, yhteisesti omistetulle ja linjatulle kumppanuudelle, joka saa aikaan vaikutuksia, hän sanoo.

Projektin loppuseminaari “Effective and efficient research and innovation partnerships” pidetään 13–15. maaliskuuta Afrikan Unionin päämajassa Addis Abebassa Etiopiassa. Seminaarissa strategisen EU-Afrikka -kumppanuuden kulmakiviä hiotaan lopulliseen muotoonsa. Tutkimusohjelma “Harnessing and improving the potential of diverse pathways for sustainable intensification in agri-food systems in Africa” on saatavilla projektin päätyttyä 31. maaliskuuta 2017.

 

Tämä projekti on saanut rahoitusta Euroopan Unionin Horisontti 2020 -tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta sopimusnumerolla No 652671.