Uutiset Ruoka, Ympäristö

Euroopan komissio valmistelee parhaillaan säädösluonnosta ruokajätteen mittaamisesta. Jatkossa jäsenmaat raportoivat ruokajätteensä komissiolle vuodesta 2020 lähtien vuosittain. Suomessa ruokahävikin seurannassa on edetty tähän asti vapaaehtoisin toimin. Juuri alkaneessa Luonnonvarakeskuksen (Luke) kolmivuotisessa hankkeessa rakennetaan ruokajätteen kansallista seurantajärjestelmää yhteistyössä alan ja ministeriöiden kanssa.

Ruokahävikin seuranta ja tiekartta -hankkeessa kehitetään helppokäyttöisiä ja EU-yhteensopivia tiedonkeruutapoja kansallisen ruokajätteen seurantaan. Hankkeessa kasvatetaan ymmärrystä ruokajätteen ja -hävikin mittaamisesta, laaditaan tiekartta ja lisätään ketjun yhteistyötä hävikin vähentämiseksi. Hankkeessa selvitetään myös yhden vuoden tiedot sekä ruokajätteen että -hävikin määrästä koko elintarvikeketjusta vuoden 2020 loppuun mennessä.

– Onneksi otimme Suomessa jo varaslähdön asiaan, olemme hyvässä vauhdissa ja etenemme yhteistyössä alan kanssa vapaaehtoiselta pohjalta ja luomme ruokajätteen ja -hävikin seurannalle hyvät valmiudet, toteaa hanketta pitkään alan kanssa valmistellut erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri Lukesta.

– On todella tärkeää, että ruokajätteen seurantamenetelmät ja -tiedot ovat yhdenmukaisia komission tulevan ehdotuksen kanssa. Siksi olemme näissä kansainvälisissä keskusteluissa mukana.

Tavoitteena tiekartta ja ruokahävikin vähentäminen

Hankkeessa tunnistetaan keskeisiä keinoja vähentää ruokahävikkiä kokonaisvaltaisesti koko ruokaketjussa. Vuoden 2020 loppuun mennessä laadittavassa tiekartassa tunnistetaan lisäksi ruokahävikkivirrat ketjun eri osissa.

– Komissio tarvitsee tiekarttaa, jotta se voi arvioida ruokahävikin vähentämisen potentiaalin, jonka mukaan vähennystavoitteita asetetaan. On erityisen tärkeää, että pyritään sitouttamaan alan toimijat hävikin vähentämiseen.

Luke on jo aloittanut ensimmäisen maakunnallisen ruokahävikin tiekartan laadinnan Varsinais-Suomen alueella EU-rahoitteisessa Life IP Circwaste-hankkeessa.

– Työpajat ovat merkittävässä roolissa tiekartan laadinnassa, ja kaikki halukkaat ruokaketjun toimijat ovat tervetulleita työpajoihin, hankkeen projektipäällikkö, tutkija Inkeri Riipi kertoo.

– Tiekarttatyössä tulee korostumaan alun perin syömäkelpoinen ja vähennettävissä oleva ruokahävikki. Tässä mielessä olemme EU:n jätedirektiivin ja komission ajatuksia edellä, joka keskittyy ehdotuksessaan lähinnä kokonaisruokajätteeseen, johon sisältyvät niin syömäkelvottomat kuin syömäkelpoiset osat, Riipi jatkaa.

Ruokahävikin seuranta ja tiekartta -hankkeessa ovat mukana maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Elintarviketeollisuusliitto, Päivittäistavarayhdistys ja Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry, sekä niiden jäsenyrityksiä.