Uutiset Metsä, Tilasto

Energiapuusta maksettiin vuonna 2018 metsänomistajille pystykaupoissa keskimäärin 3,8 euroa ja hankintakaupoissa 21,0 euroa kuutiometriltä. Pystykaupoissa keskihinta nousi edellisvuodesta reaalisesti kaksi prosenttia, mutta hankintakaupoissa hinta laski kaksi prosenttia. Pystykauppojen osuus kaikesta vuoden aikana tilastoidusta kaupasta kasvoi runsaaseen kolmeen neljäsosaan. Kokonaismäärästä oli latvusmassaa puolet ja karsittua rankaa runsas kolmannes.

Energiapuun kauppa sujui pirteästi, sillä ostoja tilastoitui yhteensä 4,3 miljoonaa kuutiometriä. Määrä oli viidesosan suurempi kuin edellisenä vuonna ja suurempi kuin koskaan vuonna 2014 alkaneen tilastoinnin aikana. Energiapuun tilastoinnin arvioidaan kattavan hieman yli puolet energiapuun kaupasta.

– Metsähakkeen raaka-aineeksi tarkoitetusta energiapuusta ostettiin viime vuonna 77 prosenttia pystykaupoissa ja loput 23 prosenttia hankintakaupoissa, kertoo yliaktuaari Jukka Torvelainen Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Hänen mukaansa puumäärien kehityksessä oli eroja kauppatapojen välillä. Pystykaupoissa ostettiin kaikkia energiapuulajeja vähintään viidesosa edellisvuotta enemmän ja kokonaismäärä kasvoi 30 prosenttia. Hankintakaupoissa karsitun rangan puumäärä pieneni 14 prosenttia ja veti kokonaismäärän viiden prosentin laskuun.

Energiapuuta. (kuva: Erkki Oksanen)

Latvusmassan hinta nousi, karsitun rangan hinta laski

Pystykauppojen energiapuusta oli latvusmassaa lähes kolme viidesosaa ja karsittua rankaa kolmasosa. Latvusmassasta maksettiin keskimäärin 3,7 euroa kuutiometriltä, mikä oli reaalisesti yhdeksän prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Karsitun rangan keskihinta laski neljä prosenttia 4,5 euroon. Kaikkien energiapuulajien hinnat vaihtelivat huomattavasti alueelta toiselle.

Hankintakaupoissa ostetusta energiapuusta oli karsittua rankaa yli puolet ja latvusmassaa neljäsosa. Karsitun rangan keskimääräinen hinta oli 24,1 euroa kuutiometriltä, reaalisesti prosentin vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Myös latvusmassan hinta laski prosentin 15,6 euroon kuutiometriltä.

Pienpuulle maksetaan lisäksi valtion tukea

Ostajan puusta maksaman korvauksen lisäksi metsänomistajat voivat saada pienpuukohteille myös valtion maksamaa tukea.

– Nuoren metsän hoidon ja pienpuun korjuun tuki ei sisälly tilaston hintoihin, mutta vaikuttaa kohteiden toteutuspäätöksiin ja taloudelliseen tulokseen, Torvelainen arvioi.

Näiden tukien määrä oli vuonna 2018 tukikelpoisissa kohteissa yhteensä 430 euroa hehtaarilta. Jos karsitun rangan tai kokopuun hakkuumäärä oli esimerkiksi 50 kuutiometriä hehtaarilla, niin tukea saatiin lähes yhdeksän euroa kuutiometrille. Suomen metsäkeskuksen tietojen mukaan pienpuun korjuun ja nuoren metsän hoidon tukea saaneita kohteita oli vuonna 2018 kaikkiaan noin 33 000 hehtaaria. Niille maksettiin tukea yhteensä 14,2 miljoonaa euroa.

Metsähaketta käytetään yli seitsemän miljoonaa kuutiometriä vuodessa

Lämpö- ja voimalaitoksilla käytetyn metsähakkeen määrä nousi tasaisesti 2000-luvulla ja on vaihdellut vuoden 2011 jälkeen vuosittain seitsemän ja kahdeksan miljoonan kuutiometrin välillä. Vuoden 2018 käyttömääriä ei ole vielä tilastoitu, mutta vuotta aikaisemmin metsähakkeena poltettiin yhteensä 4,0 miljoonaa kuutiometriä pienpuuta ja 2,3 miljoonaa kuutiometriä latvusmassaa. Lisäksi käytettiin kantoja 0,5 ja erilaista järeää runkopuuta 0,4 miljoonaa kuutiometriä.

Katso myös