Uutiset Metsä, Talous, Ympäristö

Elinympäristöjen ennallistaminen on tehokas keino turvata luonnon monimuotoisuutta. Se ei kuitenkaan yksin riitä kansainvälisten biodiversiteettitavoitteiden saavuttamiseksi. Rinnalle tarvitaan myös luonnonympäristöjen monikäyttöä, jossa samanaikaisesti otetaan huomioon sekä luontoarvot että taloudelliset hyödyt.

EU:n 2020 biodiversiteettistrategiassa linjataan, että 15 prosenttia taantuneista elinympäristöistä ennallistetaan eli palautetaan takaisin luonnontilaan vuoteen 2020 mennessä. Strategian täytäntöönpano on kuitenkin toteutunut heikosti.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) professori Anne Tolvanen arvioi, että syynä tähän ovat muun muassa EU:n strategian huimat tavoitteet ja toteutuksen korkeat kustannukset sekä ympäristövaikutuksiltaan ristiriitaiset EU-politiikat. – Luontoarvot joutuvat ristiriitaan taloudellisten tavoitteiden kanssa, vaikka näin ei välttämättä tarvitse olla, Tolvanen toteaa.

– Jotta päästäisiin lähemmäksi EU:n ennallistamistavoitteita, ennallistamisen vaikutuksia tulisi puntaroida kokonaisvaltaisesti suhteessa muihin luonnon käyttömuotoihin. Esimerkiksi soiden ennallistaminen edistää paitsi monimuotoisuutta myös matkailua ja virkistyskäyttöä. Ylimääräinen puusto viedään pois, ja siten ennallistettavat suot toimivat myös bioenergian lähteenä.

Tolvanen kehottaa kääntämään katseet myös luonnonympäristöjen monikäyttöön, jossa samanaikaisesti huolehditaan raaka-aineen, esimerkiksi puun, tuotannosta ja luonnon muista arvoista, kuten marjoista, sienistä ja monimuotoisuudesta.

– Talousmetsien luonnonhoidolla ja vaihtoehtoisilla metsänkasvatusmenetelmillä voisi olla tässä aiempaa suurempi rooli. Yhä edelleen vain puun arvo huomioidaan käytännön toiminnassa, vaikka tietoa alkaa olla myös metsien muiden hyötyjen arvosta, Tolvanen huomauttaa.

Julkaisuissa poraudutaan kansainvälisiin ennallistamisen haasteisiin

Luke on kansainvälisenä yhteistyönä toimittanut kaksi julkaisukokonaisuutta, joissa pohditaan, kuinka luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemipalvelut voitaisiin turvata nykyistä paremmin samalla kun luonnonvarojen käyttö tehostuu.

– Useissa kansainvälisissä sopimuksissa elinympäristöjen ennallistaminen on noussut luonnonsuojelun rinnalle tehokkaaksi keinoksi parantaa elinympäristöjen laatua ja monimuotoisuuden tilaa. Julkaisuiden aiheet ovat siis ajankohtaisia Suomen lisäksi myös muualla EU:ssa, kertoo Tolvanen.

Julkaisuissa käsitellään muun muassa EU:n biodiversiteettistrategian toteuttamisen haasteita, maankäytön yhteensovittamista tukevia arvottamismenetelmiä, terveiden elinympäristöjen merkitystä ihmisen hyvinvoinnille sekä kaivos- ja teollisuusympäristöjen ennallistamista.

Suomessa kaivos- ja teollisuusympäristöjen ennallistamisessa huomiota kiinnitetään pääasiassa fysikaalisen ympäristön, kuten maaperän ja vesien kunnostukseen. Sen sijaan Keski-Euroopassa, Australiassa ja Pohjois-Amerikassa tutkimus ja osin käytännön toiminta ovat edenneet huolehtimaan myös luonnon monimuotoisuudesta.
– Rahoituksen suuntaaminen kokonaisvaltaisempiin ympäristöä turvaaviin toimenpiteisiin olisi sekä kaivostoiminnan että koko yhteiskunnan etu, Tolvanen summaa.

Julkaisukokonaisuudet pohjautuvat Oulussa vuonna 2014 järjestettyyn kansainväliseen ennallistamiskonferenssiin.

Katso myös