Uutiset Riista

Sanonnan mukaan huipulla on yksinäistä. Riistalaskennat ovat esimerkki siitä, että huipputuloksia voidaan saavuttaa kuitenkin hyvin suuren ja epäyhtenäisenkin joukon voimin. Mutta tavoite pitää olla yhteinen. Tässä tapauksessa se on kestävästi metsästetyt, hyvinvoivat riistakannat.

Suunnittelija Katja Ikonen Luonnonvarakeskuksesta, mikä tekee Suomen riistalaskennoista ainutlaatuiset?

– Suomen lisäksi monellakaan muulla maalla ei ole laadukasta, pitkän aikavälin tietoa pienriistakantojen tilasta ja kehityksestä. Meillä seurannoilla on pitkät perinteet, metsäkanalintujen koko Suomen kattava seuranta aloitettiin jo 1960-luvulla. Kaiken lisäksi riistalaskennat tehdään vapaaehtoisvoimin. Pääosa laskijoista on metsästäjiä ja luontoharrastajia. Vastaavaa ei ole muualla. Muualla ei myöskään ole riistakolmiot.fin kaltaista palvelua.

Kesällä 2014 otettiin käyttöön mainitsemasi Riistakolmiot.fi-palvelu. Mihin sitä tarvitaan?

– Aiemmin postilaatikko kävi tiuhaan riistalaskentojen aikaan. Noin tuhatkunta laskijaa palautti laskentatulokset paperilla postitse. Kirjeet avattiin ja sen jälkeen tiedot tallennettiin käsin. Aikaa vierähti ennen kuin tulokset olivat käytettävissä. Riistakolmiot.fi-palvelussa laskijat voivat tallentaa tulokset suoraan järjestelmään. Palvelu on nopeuttanut huomattavasti laskentatulosten keruuta ja hyödyntämistä sekä helpottanut tiedon säilyttämistä ja raportointia.

Suomen riistakeskuksen riistapäällikkö Olli Kursula, mitkä ovat Riistakolmiot.fi-palvelun suurimmat hyödyt?

– Laskentojen perusteella päätetään metsästyksen säätelystä. Aiemmin päätökset metsästysajoista perustuivat edellisen vuoden laskentoihin, mikä oli välillä aika moista arpapeliäkin. Nyt tiedot ovat käytettävissä reaaliaikaisesti. Koska metsästys käynnistyy pian kesälaskentojen jälkeen, on tärkeää, että päätöksen teossa on heti käytettävissä kattavat tiedot, joiden perusteella voidaan antaa riistakantojen tilaan perustuvat metsästysajat. Tieto tarvitaan muutaman päivän sisällä, aikaa ei ole hukattavaksi.

Kursulan mukaan palvelu on lisännyt huomattavasti tiedon avoimuutta. Kuka tahansa näkee palvelusta laskentatiedot, tämän lisäksi laskijat näkevät oman riistakolmionsa tiedot. Palveluun on tallennettu riistakolmiolaskentojen historia jo lähes 30 vuoden ajalta. Sivuston raportointityökalujen avulla kaikki voivat seurata riistakantojen kehitystä. Tätä tietoa ei ole aiemmin ollut julkisesti saatavilla.

Miten palvelu on otettu vastaan?

– Palvelua on käytetty runsaasti heti alusta lähtien. Kesän 2015 laskennoissa 80 prosenttia tuloksista palautettiin järjestelmän kautta, Ikonen kertoo.

Käyttäjille tehdyn kyselyn mukaan 120 vastaajasta 90 prosenttia oli sitä mieltä, että järjestelmää on helppo käyttää. Palvelu on rakennettu ja sitä kehitetään edelleen yhdessä riistahallinnon ja laskijoiden kanssa. Näin pyritään varmistamaan, että palvelu vastaa mahdollisimman hyvin eri käyttäjien tarpeita.

– Myös laskettujen riistakolmioiden määrä on kasvanut. Vuonna 2010 riistakolmioita laskettiin 700, viime laskennassa jo 1 000. Uusi palvelu ja tiedon avoimuus ovat todennäköisesti lisänneet myös laskentainnokkuutta, Kursula pohtii.

Riistakolmiot.fi on tehty osana EU Life+-rahoitteista hanketta, jossa tuotettiin tutkimusaineistojen säilymistä ja käyttöä edistäviä palveluita.

 

logot_yhdessä