Uutiset Riista

Suomen ahmakanta on moninkertaistunut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Talvella 2017/2018 kannan koon arvioidaan olleen 270−300 yksilöä. Yksilömäärä on noin 20 prosenttia suurempi kuin se oli edellisenä talvena.

Talvella 2017/2018 poronhoitoalueella liikkui arviolta noin 120−140 ahmaa, josta Pohjois-Lapissa 40−60 yksilöä. Poronhoitoalueen ulkopuolella ahmoja oli noin 150−160.

Ahmakanta on runsastunut etenkin Itä-Suomessa, mutta havaintoja on tehty eteläisintä Suomea myöten. Kanta todennäköisesti vakiintuu lähitulevaisuudessa myös eteläiseen Suomeen.

Riistakolmioiden talvilaskentoihin pohjautuva laskelma ahmojen lukumäärästä kolmella alueella vuosina 1989−2018. Ph-alue= poronhoitoalue. Kuva suurenee klikkaamalla.

– Suomalainen luonto tarjoaa edellytykset ahmakannan runsastumiselle, sillä ahmojen kokonaismäärä on pieni suhteutettuna sopivien elinympäristöjen ja ravinnon määrään, kertoo tutkimusprofessori Ilpo Kojola Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Ahman ravintovalikoima on erittäin monipuolinen. Ahmaa auttaa myös hirvenmetsästys, sillä alkutalven tärkeimpiä ravinnonlähteitä ovat kaadettujen hirvien suolistamisessa maastoon jäävät roippeet.

Ahma on suojeltu eläinlaji, ja ihmisen aiheuttama kuolleisuus on vähäistä.

Katso myös kuvat:

Kanta-arvio pohjautuu useisiin tietolähteisiin

Ahmakannan koon muutoksia arvioidaan kolmen eri aineiston, riistakolmioiden, erillislaskentojen ja petoyhdyshenkilöiden Tassu-tietojärjestelmään kirjaamien havaintojen perusteella. Alueellisesti kattavin ja menetelmällisesti vakiintunein aineisto ovat riistakolmiot, joita koko maahan on perustettu noin 1000 pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Pohjois-Lapin osalta arvio pohjautuu reittipohjaisiin erillislaskentoihin ja pistehavaintoihin.