Uutiset Ruoka, Talous

Hinta, toimitusvarmuus ja jalostusaste nähdään lähiruoan haasteiksi. Siitä huolimatta lähiruoan tarjontaa tullaan lisäämään matkailukeskusten ravintoloissa, koska se on kasvava trendi. Matkailuyritysten koko ei vaikuta tarjonnan määrään. Sen sijaan ratkaisevaa on yhtiön strategia ja ruokahankinnoista päättävien asenne.

Kuva: Marja Uusitalo, Luke
Kuva: Marja Uusitalo, Luke

Luonnonvarakeskus (Luke) on selvittänyt ravintoloiden suhtautumista lähiruokaan Levin ja Saariselän matkailukeskuksissa. Tulokset perustuvat ruokahankinnoista vastaavien henkilöiden haastatteluihin.

 

Eroja markkinoinnissa ja yhteistyössä tuottajien kanssa

Yritysten välillä näyttää olevan eroja suhtautumisessa lähiruoan markkinointiin ja yhteistyöhön tuottajien kanssa. Paikallisia tuotteita paljon käyttävissä ravintoloissa lähiruoan uskotaan tuovan yritykselle kilpailuetua ja auttavan asiakkaiden tarpeiden ja käyttäytymisen ymmärtämisessä. Siksi lähiruoka on osa yrityksen toiminta-ajatusta ja ydintoimintaa. Lähiruokaa markkinoidaan aktiivisesti ja siinä ruokalista ja tarjoilijat suosittelijoina ja tarinankertojina nähdään tärkeinä.

”Haastatellut kuvailivat suhteitaan lähiruokatoimittajiin hyviksi ja luottamuksellisiksi ja tilakäyntejä pidettiin tärkeinä muun muassa lähiruokatarinan rakentamisessa”, kertoo erikoistutkija Olli Wuori Luonnonvarakeskuksesta.

Lähiruoka tukee matkailijoiden luontoelämyksiä

Ravintolat kaipaisivat markkinoille enemmän ja monipuolisempaa lähiruokaa, muun muassa juureksia, vihanneksia ja villiyrttejä.

”Aiempien kyselytutkimusten perusteella matkailukeskuksista löytyy lähi- ja villiruokamyönteisiä asiakkaita. Matkailijat ovat huomanneet, että paikallisten tuotteiden nykyisessä tarjonnassa on toivomisen varaa”, tutkija Marja Uusitalo Luonnonvarakeskuksesta kertoo.

Parhaassa tapauksessa lähi- ja villiruoasta voi muodostua kaupunkilaismatkailijoille jopa matkan huippukokemus.

Ruoantuottajien ja matkailuyritysten kanssakäymisen toivotaan tiivistyvän

Ravintolat toivoivat lähiruokatoimittajilta aktiivisempaa yhteydenpitoa matkailukeskusten ravintoloihin, joissa ruoan kysyntä, asiakasmäärä ja henkilökunnan tarve vaihtelevat sesongeittain. Paikallisten tuotteiden suoramarkkinoinnin uskottiin innostavan ravintoloita lisäämään lähiruokahankintojaan. Yhteistyö edesauttaa myös tuotekehitystä.

”Yksi haastatelluista mainitsi, että uutta toimintaa aloittavat tuottajat ovat usein yhteydessä ravintoloihin silloin, kun ne kartoittavat ostajia. Tämä ei riitä, vaan tarvitaan jatkuvaa vuoropuhelua”, Uusitalo toteaa.

Matkailun lähiruokaketjut vahvistavat paikallistaloutta

Matkailun ja lähiruoantuottajien välisten verkostojen on osoitettu lisäävän sekä maatalous- , elintarvike- että matkailualan myyntiä. Matkailukeskusten ruokahuolto nojaa keskitettyyn elintarviketuotantoon, jota vallitseva lainsäädäntö ja elintarvikepolitiikka tukevat. Siirtyminen hajautetumpaan ruokajärjestelmään vaatii vaivannäköä, sillä ruokaketjun toiminta täytyy organisoida uudelleen.  Avoin keskustelu, viestintä ja markkinointi ovat avainasemassa. Julkinen valta voi politiikkakeinoin nopeuttaa siirtymisprosessia luomalla ulkoisia motiiveja ja tukemalla yhteisiä oppimisprosesseja.

Tutkimus kuuluu kolmiosaiseen lähiruoan käyttöä ja tarjontaa matkailukeskuksissa kartoittaneeseen tutkimusraporttien sarjaan. Alkuvuodesta julkaistu ensimmäinen raportti käsitteli matkailijoiden asennoitumista paikallisten elintarvikkeiden ja villiruoan käyttöön.  Sarja on osa LUTUNEN-hankkeen toimenpiteitä, joilla tuotetaan tietoa Lapin luonnontuotteista.