Uutiset Maatalous, Tilasto

Puimurit korjaavat pelloilla viljasatoa aina kun vain on mahdollista. Nyt käydään kilpajuoksua syksyn säiden kanssa. Varmaa on, että huippusatoa ei saavuteta. Satoarvioon liittyvät riskit johtuvat myöhäisestä kasvukaudesta ja syksyn sateista. Jos pellolla olevaa satoa ei saada korjattua, tulee lopullisesta sadosta tämän hetkistä arvioita pienempi.

Kuva: Erkki Oksanen, Luke

”Kasvukauden suosiollinen alku kääntyi piinalliseksi odotukseksi. Valmistuuko sato vai ei ennen syksyn tuloa, on ollut kuuma sadonkorjuukysymys. Jälleen kerran sadonkorjuuajan viime hetken sää ratkaisee sadon lopullisen määrän ja laadun”, sanoo yliaktuaari Anneli Partala Luonnonvarakeskuksesta.

Korjuu ennen viljan kypsymistä on ollut ratkaisu tavallista useammalla tilalla. Arviolta noin 10 prosenttia vilja-alasta korjattiin tuoreviljana. Myöhäinen korjuuajankohta lisää korjattavan sadon laaturiskejä. Riskien toteutuminen selviää lähiviikkoina.

Lähes kymmenys lisää kauraa

Kaurasadossa on vielä mahdollisuuksia lähes kymmenyksen nousuun noin 1,1 miljardiin kiloon. Ohrasato on pienenemässä kymmenyksen 1,4 miljardiin kiloon. Kokonaisuutena viljasato on viime vuoden tasolla eli huippusatoa ei saada tänäkään vuonna.

Rukiin omavaraisuus on mahdollista

Rukiissa on mahdollisuus päästä suurimpaan satoon sitten vuoden 1990. Toteutuessaan lähes 120 miljoonan kilon sato vastaisi kolmannen kerran tällä vuosituhannella kotimaisen rukiin kulutusta. Toteutuessaan ruissato olisi kolmanneksen suurempi kuin viime vuonna.

Kasvukausi sakkaa härkäpavun ja rapsin ennätyssatoja

Venähtänyt korjuuajankohta sakkaa pahasti härkäpavun ja rapsin huippusatoa. Korjuun onnistuessa molemmista saadaan ennätyssato, kun etenkin härkäpavun viljelyala on jatkuvasti kasvanut.

Viljasatoarvio on toiseksi alhaisin 2000-luvulla.

Tilaston taustaa

Luken satotilaston syyskuun satoarviot perustuvat paikallisten ProAgria Keskusten asiantuntijoiden omilta alueiltaan antamiin arvioihin, jotka kuvaavat tilannetta syyskuun 18. päivänä. Kuntakohtaisten arvioiden pohjana ovat silmämääräiset havainnot sekä paikallinen asiantuntemus. Viljelykasvien pinta-alat perustuvat maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmän tietoihin.

Tarkempaa tietoa satomääristä saadaan marraskuun 23. päivänä, jolloin satomäärien laskemisessa on käytettävissä maatiloilta saatuja satotietoja.