Uutiset Kiertotalous, Puutarha, Ympäristö

Pohjois-Suomen viher- ja matkailualan yritystreffit 28.10.2020 Kittilän Levillä toivat yhteen viher- ja matkailualan yrityksiä. Tilaisuudessa pohdittiin yhdessä keinoja, joilla matkailukeskuksien kannattaa reagoida asiakkaittensa kasvavaan ympäristötietoisuuteen. Puu- ja viherrakentamista kehittämällä alue ottaa harppauksen kohti hiilineutraalimpaa matkailua.

Monivuotiset puuvartiset kasvit ja puurakenteet sitovat ilmakehän hiiltä vuosikymmeniksi, jopa vuosisadoiksi. Kun tähän vielä yhdistetään kiertotalous, koko matkailukeskuksen hiilensidonta nousee uudelle tasolle. Kiertotaloudesta konkreettisena esimerkkinä on paikallisen rakennusjätepuun hyödyntäminen.

– Rakennusjätepuusta saadaan pyrolyysi-menetelmän avulla biohiiltä, joka toimii kasvualustaan sekoitettuna hiili-, vesi- ja ravinnevarastona. Pyrolyysissä puuta poltetaan korkeissa lämpötiloissa ja hapettomissa olosuhteissa. Biohiili nopeuttaa esimerkiksi karujen laskettelurinteiden kasvittamista, mikä on tärkeä keino eroosion hillitsemisessä, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Marja Uusitalo.

Pihapiirit kuntoon kerralla

Voimakkaasti kasvanut matkailu on lisännyt tarvetta pitää huolta matkailukeskusten lähiympäristöstä. Matkailun viherrakentaminen nousee entistä tärkeämpään asemaan, kun kesämatkailukautta vahvistetaan. Viherrakentaminen tuo myös luonnonläheisyyttä ja viihtyisyyttä kylä- ja katukuvaan sekä nostaa rakentamisen laatutasoa.

Tämä on ymmärretty esimerkiksi Levillä, jossa 40 prosenttia kävijöistä toivotaan tulevaisuudessa käyttävän alueen palveluja sulan maan aikana. Siksi alueelle on laadittu rakentamisen laatukäsikirja, jossa annetaan matkailuyrityksille viherrakentamisohjeita esimerkiksi kuntan käytöstä.

Toimintatavat muuttuvat hitaasti, sillä pienillä matkailuyrityksillä on täysi työ selvitä kiireisistä matkailusesongeista. Niinpä rakennus- ja viheralan yritysten kannattaisi rakentaa yhteisiä arvoketjuja ja tarjota palvelupaketteja istutuksista, ympäristörakenteista ja rakennuksista matkailuyrittäjien uusia hankintoja helpottamaan.

Tieto leviää pohjoisen koristekasveista ja niiden tuottajista

Matkailukeskusten viherrakentaminen jakautuu kahteen osaan: perinteiseen viherrakentamiseen ja ennallistamiseen. Rakennettujen alueiden, kuten loma-asuntojen pihapiirien viherryttämisessä käytetään sekä luonnon- että koristekasveja. Rakentamisessa vaurioituneita tai käytössä kuluneita lähiluontoalueita sen sijaan ennallistetaan vain luonnonkasveilla. Tunturiniittyjen lajistolle on siis tarvetta esimerkiksi laskettelurinteiden maisemoinnissa.

Pohjois-Suomen taimistot tuottavat pohjoisen äärevissä olosuhteissa kestäviä monivuotisia kasveja molempiin tarpeisiin. Lajivalikoima on laajentunut tuntuvasti kasvimateriaalin aktiivisen kartoittamisen ja testauksen ansiosta.

Luken vetämä kolmivuotinen Taimistopohjoinen-hanke on jatkanut tätä pitkäjänteistä työtä tuomalla markkinoille uusia kasvilajeja. Hankkeen aikana on myös käynnistetty tunturialueiden niittykasvien siementuotanto Ammattiopisto Lappian Louen maaseutuyrittäjyyden osaamiskeskuksessa Tervolassa.

– Parannamme hankkeessa pohjoisten luonnonkasvien saatavuutta myös tiivistämällä taimistojen yhteistyötä. Sen avulla pohjoisen pienet taimitarhat pystyvät tulevaisuudessa tuottamaan yhä enemmän kestäviä kasveja myös matkailun viherrakentamiskohteisiin. Loppuvuodesta valmistuva sähköinen taimipörssi on yksi tulos tästä taimistojen yhteistyöstä, Uusitalo kertoo. Sähköisestä taimipörssistä matkailuyrittäjä löytää helposti alueella tuotettuja kasveja ja taimistoja omiin tarpeisiinsa.

Yritystreffit toteutettiin lokakuun lopulla Levillä Taimistopohjoinen-hankkeen päätösseminaarina. Hanketta rahoitetaan EU:n EAKR-ohjelmasta.