Uutiset Kiertotalous, Maatalous, Ympäristö

Luonnonvarakeskuksen (Luke) koordinoima 2,5-vuotinen Manure Standards -hanke käynnisti kehityksen, joka mahdollistaa nykyistä yhdenmukaisemmat ja tasapuolisemmat käytännöt lantatiedon tuottamiseen ja käyttöön Itämeren alueella. Hanke tuotti uutta lantatietoa, suosituksia hyvään lannan hyödyntämiseen, työkaluja lantalaskentaan sekä ohjeita edustavien lantanäytteiden ottamiseen ja analysointiin. Tuloksia voivat hyödyntää viljelijät, neuvonta, tutkimus ja hallinto.

Lanta on arvokas raaka-aine, jonka huolellinen käsittely edistää kiertotaloutta. Ruuan- ja rehuntuotannossa muodostuu aina hävikkejä ilmaan ja vesiin, myös lannankäsittelyn kaikissa vaiheissa. Päästöriskin suuruuteen vaikuttavat monet tekijät, eikä niitä voi täysin hallita. Mahdollisimman tarkan ravinteiden käytön ja lannankäsittelyn avulla päästöjä voidaan kuitenkin vähentää ja lannan arvokkaita ravinteita tehokkaammin hyödyntää

Vaihtoehtoisilla menetelmillä ja lisätiedolla eteenpäin

Manure Standards -hanke kehitti sekä lantanäytteenottoa ja -analytiikkaa että lannan massataselaskentaa.

Lantanäytteenoton ohjeet summaavat, mistä, miten ja milloin näytteet on otettava edustavan näytteen ja siten täsmällisen analyysituloksen varmistamiseksi. Lanta ei ole tasalaatuista, ja huono näyte voi antaa tulokseksi joko todellisuutta alempia tai korkeampia ravinnepitoisuuksia. Väärään ravinnetietoon perustuva lannoitusmäärä heijastuu edelleen mm. kasvin kasvuun, satoon ja ravinnekuormitusriskiin.

Lanta-analyysin vaihtoehtona on massataselaskenta eläinten ruokinnasta eritykseen ja edelleen toimiin eläinsuojassa ja lannan varastoinnissa. Hankkeessa kehitettiin kaksi laskentatyökalua. Toinen on tarkoitettu tilakohtaiseen laskentaan ja toinen kansallisen lantatiedon tuottamiseen.

Lannoituksessa käytetyn, mahdollisimman täsmällisen lantatiedon lisäksi ravinteiden tehokkaaseen hyödyntämiseen vaikuttaa koko lannankäsittelyketju. Eri vaiheiden parhaita käytäntöjä on kuvattu hankkeessa tuotetussa Kaikki irti lannasta! -oppaassa.

Ohjeet ja työkalut testattiin pilottitiloilla

Manure Standards -hankkeessa oli mukana yli 90 pilottitilaa kaikista Itämeren rannikkovaltioista. Tiloilta kerättyjen lantanäytteiden analyysituloksia voi vertailla hankkeen nettisivuilta löytyvässä taulukossa. Osalle tiloista tehtiin myös massataselaskentaa. Kokemukset lantatiedon tuottamisen menetelmistä löytyvät erillisestä raportista.

Hankkeessa laskettiin myös maakohtaisia ravinnetaseita eri menetelmin sekä koottiin yhteen eri maiden lantaan liittyvää lainsäädäntöä ja muuta sääntelyä.  Lisäksi arvioitiin täsmällisemmän lantatiedon vaikutuksesta ympäristökuormitukseen ja tilojen talouteen.

Hankkeen tulokset suoraan käyttöön

Hankkeen tuloksista on johdettu Itämeren suojelukomission (HELCOM) suositus lantatiedon tuottamiseen ja ylläpitoon Itämeren alueella. Suositus on hyväksytty osaksi rannikkovaltioiden yhteisiä tavoitteita ja toimenpiteitä kohti hyvinvoivaa Itämerta.

Lisäksi esimerkiksi Viro ottaa hankkeessa toteutetun massataselaskennan lainsäädännössä hyväksytyksi työkaluksi ja Ruotsi käyttää tuotettua tietoa oman massataselaskentansa kehittämisessä.

Suomessa lantatiedon tilanne havaittiin hankkeessa varsin hyväksi, mutta ylläpidossa tarvittujen toimenpiteiden järjestelyt puuttuvat. Ylläpidon varmistamisesta jatketaan keskustelua maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön sekä Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen välillä.

 

Manure Standards (10/2017 – 12/2019) oli Interreg Itämeren alueen ohjelman rahoittama hanke, jota Luke koordinoi. Hankkeessa oli mukana 19 partneria yhdeksästä Itämeren maasta. Suomesta hankkeessa olivat mukana Luken lisäksi Suomen ympäristökeskus ja MTK. Kaikki materiaali löytyy hankkeen nettisivuilta www.luke.fi/manurestandards/en. Pääosa on julkaistu englanniksi, mutta osa myös suomeksi.