Uutiset Ilmasto, Yleinen, Ympäristö

Suomen pinta-alasta on vettä noin 11 %. Rantaviivaa on kaiken kaikkiaan noin 336 000 kilometriä ja saaristomme on ainutlaatuinen. Vesiympäristöt ja luonnon vesielementit ovatkin monen suomalaisen mielimaisemia. Niillä on myös todistettuja hyvinvointivaikutuksia, jotka perustuvat monimuotoiseen ja -aistiseen miellyttävyyden kokemukseen. Mitä mahdollisuuksia luonnonvedet tarjoavat hyvinvointipalveluiksi erilaisille asiakasryhmille?

Uusi julkaisu, Hyvinvointia luonnonvesistä, kartoittaa vesiympäristöjen tarjoamia hyvinvointipalveluja, niiden mahdollisia asiakasryhmiä ja kehityssuuntia. Julkaisun tarkoitus on vastata kasvavaan kiinnostukseen sinisiä hyvinvointipalveluja kohtaan, tehdä tunnetuksi palveluiden tarjoamia mahdollisuuksia sekä tukea niiden kehittämistä ja käytön yleistymistä, myös muilla sektoreilla kuin matkailussa ja virkistyksessä.

”Siniset hyvinvointipalvelut ovat osa luontolähtöistä hyvinvointitoimintaa. Sinisillä hyvinvointipalveluilla (blue wellbeing) tarkoitetaan vesiympäristöjen tuottamia palveluja arjessa, matkailussa, oppimisessa ja sosiaali- ja terveyssektoreilla. Sinisten hyvinvointipalvelujen yhteydessä puhutaan myös blue care -palveluista. Ne ovat sosiaali- ja terveyssektorin toimintaa vesiympäristöissä”, selkiyttää käsitteitä yksi julkaisun kirjoittajista, tutkija Päivi Eskelinen Lukesta.

Vesi virkistää ja vetää puoleensa

Virkistäytyminen vesien äärellä on suomalaisille hyvin tärkeää. Kalastamme, veneilemme ja uimme luonnonvesissä ja nautimme hiihtämisestä ja luistelusta jäällä. Vesiympäristöjä voivat käyttää myös esteettömiä palveluita tarvitsevat ryhmät ammattitaitoisen oppaan johdolla, ja vesien äärelle on kehitetty soveltavan luontoliikunnan palveluja. ”Esimerkiksi kalastukseen ja melontaan on olemassa paljon erilaisia apu- ja toimintavälineitä. Myös passiivinen mukanaolo voi olla virkistävää ja sosiaalisesti kuntouttavaa”, kertoo yrittäjiä ja järjestötoimijoita haastatellut Luken tutkija Saara Tuohimetsä.

Puolet luontomatkailusta Suomessa liittyy tavalla tai toisella vesistöihin. Ulkomaisille matkailijoille järvi-Suomi ja saaristo ovat tärkeimpiä vetovoimatekijöitä. Vesi yhdistää luonnon, kulttuurin, perinteet ja hyvinvointitekijät. ”Hyvinvointimatkailija panostaa aktiivisesti ja omista lähtökohdistaan itseensä. Vesiluontokohteen ympärille rakentuva matkailutuote voikin olla monimuotoinen rankasta fyysisestä ponnistelusta henkisyyttä korostaviin toimintoihin”, avaa tutkija Päivi Eskelinen.

Tehokkaampaa oppimista rannalla

Oppiminen ulkona luonnossa edistää tutkitusti fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia, vahvistaa motorisia taitoja ja lisää oppilaiden liikkumista. Se tukee myös muistia, vahvistaa keskittymiskykyä sekä mahdollistaa eri oppiaineiden yhdistämisen.

Päiväkotilapset tutustuvat eri kalalajeihin luontoyrittäjä Anders Myntin johdolla. Kuva: Ann-Britt Pada

”Merenkurkun UNESCO-alueella on toteutettu yhdessä opettajien, kalastajien ja luonto-oppaiden kanssa opetusohjelmia jotka toivat kala- ja vesibiologian ja ympäristötiedon opetuksen meren rannalle. Päiväkoti-ikäiset tutustuivat kaloihin ja niiden elinympäristöihin, alakoululaiset osallistuivat kalastukseen ja kalaruuan valmistamiseen. Yläkoululaisten kanssa kalastuksen yhteydessä käsiteltiin eettisiä ja terveelliseen ruokaan liittyviä aiheita”, kertoo oppimista vesiympäristöissä tutkinut Luken tutkija Pia Smeds.

Fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia

Sosiaali- ja terveyssektorilla sinisillä hyvinvointipalveluilla voidaan tukea kaikenikäisten ja monien erityisryhmien fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Tuoreessa julkaisussa valotetaan esimerkein myös mm. erityistä tukea tarvitsevien lasten hyvinvointikalastusta, vesiympäristöjen kunnostamista kuntouttavana työtoimintana sekä erilaisia aktiviteetteja työttömien ja osatyökykyisten nuorten aktivoinnissa.

Esimerkiksi kalastustoimintaa on kokeiltu kuntouttavana työtoimintana Vaasan seudulla, jossa pitkäaikaistyöttömien nuorten miesten ryhmä sai tutustua kalastukseen ammattikalastajan kanssa niin sulan veden aikaan kuin talvella. Nuoret saivat näin perehtyä uuteen mahdolliseen ammattiin, mutta kertoivat uuden oppimisen ja neljän seinän sisältä pois pääsemisen olleen kokeilun suurimpia hyötyjä. Kalastajasta muodostui mentori nuorille ja positiivinen sosiaalinen vuorovaikutus vahvistui jokaisella vierailulla.

Lue lisää:

Hyvinvointia luonnonvesistä – Vesiympäristöistä palveluja arkeen, matkailuun, opetukseen sekä sosiaali- ja terveyssektorille -julkaisu on saatavissa verkkojulkaisuna täällä.

Julkaisusta on tuotettu myös englanninkielinen versio: Wellbeing from blue spaces – Streams in research and good practices