Uutiset Ilmasto, Riista

Aikaisin pesivien vesilintujen muninnan aloitusajankohta joustaa kevään aikaisuuden mukaan, mutta myöhään pesivien lajien ei.

Tulos ilmeni kanadalais-suomalaisessa tutkimuksessa, joka pohjautui lintujen rengastusaineistoihin Kanadasta ja Suomesta. Scientific Reports -tiedelehdessä julkaistussa, vertaisarvioidussa tutkimuksessa verrattiin viiden pesintäaikataulultaan erilaisen sorsalajin muninnan aloitusajankohtaa suhteessa kevään lämpötilaan.

− Tutkituista lajeista sinisorsa ja telkkä edustavat aikaisin pesiviä lajeja. Lajitason (populaatiotaso) tarkastelussa näiden lajien muninnan aloitus vaihteli vuodesta toiseen kevään lämpötilan mukaan, kertoo johtava tutkija Hannu Pöysä Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Pikkulapasotka ja kyhmypilkkasiipi ovat myöhään pesiviä lajeja. Näiden lajien muninnan aloitusajankohtaan kevään lämpötilan vaihteluilla ei ollut vaikutusta.

Viides tutkimuslaji, harmaasorsa asettuu pesintäaikataulultaan varhaisten ja myöhäisten lajien väliin. Sen muninnan aloitus vaihteli, kuten varhaisilla pesijöillä, vuodesta toiseen kevään lämpötilan mukaan.

Varhaisiin pesijöihin kuuluvien telkkänaaraiden välillä on eroja muninta-aikataulun joustossa

Rengastettujen naaraiden avulla pystyttiin tutkimaan myös yksilötasolla muninnan aloituksen joustavuutta suhteessa vuosien väliseen lämpötilan vaihteluun. Suomalaisista telkkänaaraista oli käytettävissä mittavin aineisto.

Telkkänaaraiden välillä oli yksilötasolla eroja sen suhteen, kuinka muninnan alku mukautuu kevään lämpötilan vuosien väliseen vaihteluun.

− Joidenkin, erityisen aikaisin pesivien naaraiden muninnan aloitusajankohta vaihteli vähän vuosien välillä ja poikkesi vuodesta toiseen populaation keskimääräisestä muninnan aloitusajankohdasta, Pöysä kertoo.

Aiemmissa telkkätutkimuksissa on havaittu, että kevään aikaisuudesta tai myöhäisyydestä riippumatta saman pesimäkauden sisällä aikaiset pesinnät tuottavat enemmän naarasjälkeläisiä seuraavaan sukupolveen kuin myöhäiset pesinnät.

− Näin ollen muninnan ajoittuminen vaikuttaa yksilön kelpoisuuteen eli kykyyn tuottaa jälkeläisiä seuraavaan sukupolveen. Emme kuitenkaan vielä tiedä sitä, kuinka vahvasti perimä määrää muninnan aloitusajankohtaa tai naaraiden kykyä joustaa pesintäaikataulussaan, Pöysä toteaa.

Keväiden aikaistuminen on yksi ilmaston lämpenemisestä johtuvista merkittävistä muutoksista pohjoisella pallonpuoliskolla. Tämä asettaa erityisiä haasteita muuttaville lajeille, joiden täytyy vielä talvehtimisalueilla ollessaan kyetä reagoimaan pesimäalueilla tapahtuvaan kevään aikataulun vaihteluun. Tarvitaan lisää yksilötason tutkimuksia siitä, kuinka samassa elinympäristössä elävien lajien muninnan aloitus ja lisääntymistulos reagoivat kevään lämpötilan vuosien väliseen vaihteluun.

Tutkimus on tehty yhteistyössä Saskatchewanin yliopiston, Environment & Climate Change Canada -tutkimuslaitoksen ja Luonnonvarakeskuksen kanssa.