Uutiset Metsä

Valtakunnan metsien inventoinnin ensimmäiset maastotyöt aloitettiin vuonna 1921. Taustalla oli huoli maamme metsien tilasta ja puuvarojen riittävyydestä. Sittemmin VMI:n tuottama tilastotieto metsistä on osoittautunut niin arvokkaaksi, että inventointeja on toistettu noin 10 vuoden välein. Tällä hetkellä meneillään on 13. VMI.

Ensimmäinen VMI oli suunniteltu puuvarojen, puuston kasvun ja metsänhoidollisen tilan toteamiseksi.

– Maastossa havainnoitava tietosisältö oli tämän päivän metsänhoidon näkökulmasta arvioiden suppea. Nykyisin jokaisesta otospisteestä maastossa havainnoidaan yli 100 erilaista muuttujaa metsäluonnon monipuoliseksi kuvaamiseksi, kertoo johtava tutkija Kari T. Korhonen Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

VMI on ennen kaikkea metsävarojen ja puuston kasvun inventointi, mutta tiedon tuotanto on laajentunut yhteiskunnallisten tietotarpeiden mukaan. Laajeneminen alkoi 1980-luvulla, jolloin pelättiin ilmansaasteiden aiheuttamia metsätuhoja. Monimuotoisuus kuten lahopuustonmittaus tuli mukaan 1990-luvulla. 2000-luku toi ilmastonmuutokseen liittyvät asiat kuten maankäytön muutokset ja metsien hiilivarastot.

Animaatio kertoo VMI:n vuosikymmenistä:

Korhosen mukaan keskeisin käyttökohde VMI:n tuottamalle tiedolle ja samalla peruste VMI:n tekemiselle on kansallisen metsäpolitiikan suunnittelu. VMI:n tietojen pohjalta Suomeen on kehitetty metsäohjelmia puuntuotannon lisäämiseksi ja saatu niiden toteuttamiseen aikanaan myös Maailmanpankin rahoitusta.

Juhlavuosi avaa monia näkökulmia VMI:hin

Juhlavuosi vietetään työn merkeissä. Maastokausi alkaa toukokuussa ja päättyy lokakuussa. Sisätöinä lasketaan ja raportoidaan tuloksia tuoreimmista mittauksista sekä palvellaan metsävaratietoa tarvitsevia asiakkaita.

Kehittäminen on jatkuvaa: menossa on uuden tiedonhallintajärjestelmän käyttöönotto ja tulossa on tiedonkeruujärjestelmän uudistaminen.

− Tutkimushankkeissa kehitetään menetelmiä kaukokartoitusaineistojen entistä tehokkaampaan hyödyntämiseen ja niihin perustuvien metsävarakarttojen luotettavuuden analysoimiseen, toteaa professori Annika Kangas.

Juhlavuoden aikana VMI:n toimintaan ja tuloksiin pääsee tutustumaan muun muassa blogikirjoitusten ja somessa (#VMI100) jaettavan materiaalin avulla, aiheina:

  • Mikä on VMI:n tuottaman metsätiedon merkitys ja käyttökohteet?
  • Miten ja missä skenaariolaskelmissa VMI:n tuottamaa tietoa käytetään?
  • Mitä VMI:n tuottama 100-vuoden aikasarja sisältää ja mitä merkitystä ja käyttökohteita pitkällä aikasarjalla on?
  • Miten VMI on eri aikoina tuottanut tietoa metsien käytön kestävyyden arvioimiseen?
  • Miten VMI on aikojen saatossa muuttunut analogisesta digitaaliseksi?
  • VMI on nyt ja tulevaisuudessa entistä ajankohtaisempi?

Odotettavissa on myös sidosryhmätapahtumat kotimaisille ja kansainvälisille yhteistyökumppaneille. Näiden toteutus etenee koronatilanteen mahdollistamissa rajoissa.

Juhlavuoden tarinoita ja uutisointia voi seurata