Uutiset Kala, Maatalous, Talous

Ennen kuin ruoka on edessämme, on joku tehnyt sen tuottamiseksi kaikkein vaarallisimpia töitä maailmassa. Maatalous ja ammattikalastus ovat ammatteina vuodesta toiseen sijoittuneet sekä kotimaisissa että kansainvälisissä työtapaturmatilastoissa top kymppiin – mutta miksi?

MMM Kim Kaustellin väitöstutkimuksessa haettiin vastausta edellä esitettyyn kysymykseen riskien hallinnan näkökulmasta: mitkä tekijät myötävaikuttavat tapaturmien syntyyn ja mitkä niiden ennaltaehkäisyn onnistumiseen?

Suomalaiset maanviljelijät ja ammattikalastajat ovat suurimmaksi osaksi itsensä työllistäviä yrittäjiä. Työtapaturmat sattuvat siten samoille henkilöille, jotka ovat myös vastuussa työturvallisuuden kehittämisestä työpaikallaan. Työn tekeminen ja työturvallisuuden kehittäminen tapahtuu samassa ympäristössä ja molempiin vaikuttavat samat tekijät, esimerkiksi turvallisuuskulttuuri sekä käytettävissä oleva aika ja muut resurssit.

Työtapaturmiin vaikuttavia tekijöitä tutkitaan tyypillisesti hyödyntämällä vakuutusyhtiöiden keräämää tilastotietoa työtapaturmista. Nämä tilastot sisältävät henkilötietojen lisäksi kirjauksia, jotka liittyvät fyysiseen työympäristöön, työtehtävään ja työvälineisiin. Tapaturmavakuutusyhtiöt keräävät tätä tietoa ensisijaisesti tapaturma-asian ja mahdollisten korvausten käsittelyä varten.

– Sitä, mitkä inhimilliseen käyttäytymiseen tai vaikkapa töiden organisointiin tai sitä ohjaaviin säännöksiin liittyvät tekijät myötävaikuttivat tapaturmiin, eivät tilastotiedot kerro. Toisaalta olisi hyvä myös tunnistaa tekijöitä, jotka ovat myötävaikuttaneet työturvallisuusparannusten tekoon tiloilla: miksi tieto vaarallisesta työvaiheesta johti turvallistamistoimenpiteeseen, pohtii Kaustell.

Inhimilliset tekijät vaikuttavat paljon – huomioitava paremmin riskienhallinnassa

Väitöskirjassa koostettuja, työturvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä on runsaasti: fyysinen työympäristö, työtehtävä, työvälineet ja tekniikat, tilan ulkopuoliset tekijät, työn organisointi ja hallinto, yrityksen ja sen henkilöstön suorituskyky, yksilön ominaisuudet ja käyttäytyminen sekä työsuojelutoimenpiteiden vaikutustavat ja niiden toteutumista edistävät ja haittaavat tekijät.

Väitöskirjatutkimuksessa sovelletut teemahaastattelu- ja teemapäiväkirjamenetelmät täydensivät työturvallisuuden tekijöitä erityisesti inhimillisen käyttäytymisen ja sen taustalla olevien tekijöiden osalta.  Riskiä kasvattavia tekijöitä olivat esimerkiksi kiire ja sitä seuranneet riskialttiit väliaikaisratkaisut, vakiintuneet vaaralliset työmenetelmät ja työn tai tuotantosuunnan muutokset, joiden seurauksena työympäristöön voi huomaamatta muodostua uusia vaaran paikkoja.

Tutkimus osoitti, että käyttäjälähtöiset – alkutuottajan kokemuksiin ja näkemyksiin perustuvat – haastattelu ja päiväkirjamenetelmät voivat lisätä merkittävästi tietoa sekä tapaturmien taustatekijöistä että riskienhallinnan onnistumiseen vaikuttavista tekijöistä.
– Nämä saattavat olla niitä mausteita, jotka vielä osin puuttuvat sosiaalisesti kestävämmän, turvallisemman alkutuotannon reseptistä, Kaustell sanoo.

MMM Kim Kaustell väittelee 23.10.2020 kello 12 alkaen Maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta: Assessment of occupational safety determinants in Finnish agriculture and commercial fishing. Vastaväittäjänä on professori Peter Lundqvist (Sveriges Lantbruksuniversitet) ja kustoksena professori Laura Alakukku (Helsingin yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti. Väitöstilaisuus järjestetään Metsätalon salissa 2, osoitteessa Unioninkatu 40, Helsinki.

Väitöstilaisuuteen voivat koronaepidemian aiheuttamien tilarajoitusten vuoksi osallistua vain kutsuvieraat. Tilaisuutta voi seurata Zoom-palvelun kautta