Uutiset Metsä, Tilasto

Suomen maapinta-alasta kolme neljäsosaa on metsää. Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla on 2 482 miljoonaa kuutiometriä ja keskitilavuus metsämaan hehtaarilla on 119 kuutiometriä. Uusimmat tiedot perustuvat vuosina 2015–2019 mitattuun valtakunnan metsien inventoinnin aineistoon. Puuston kasvutietoja ja kuolleen puuston tilavuustietoja ei päivitetä tässä julkistuksessa.

Suomessa on metsätalousmaata 26,3 miljoonaa hehtaaria, mikä kattaa 86 prosenttia maapinta-alasta. Metsätalousmaasta reilu kolme neljäsosaa on metsämaata. Metsätalousmaasta kymmenen prosenttia on heikompikasvuista kitumaata ja kaksitoista prosenttia lähes tai täysin puutonta joutomaata. Metsä- ja kitumaan yhteisalaa kutsutaan tässä tilastossa metsäksi. Metsäautoteitä ja muita metsätalouden tarvitsemia huoltoaloja on metsätalousmaan pinta-alasta prosentin verran.

– Metsämaa kattaa Suomen maapinta-alasta kaksi kolmasosaa. Metsämaan osuus on suurin Etelä-Savossa, missä maapinta-alasta 85 prosenttia on metsämaata. Pienin metsämaan osuus on Ahvenanmaalla, 41 prosenttia maapinta-alasta, kertoo johtava tutkija Kari T. Korhonen Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Suurin osa metsätalousmaasta on kankaita

Metsätalousmaasta kolmasosa on soita ja loput kankaita. Metsätalousmaan nykyisestä suoalasta reilu puolet on ojitettu. Pienin soiden osuus on Ahvenanmaalla, jossa 92 prosenttia metsätalousmaan kasvupaikoista on kankaita. Manner-Suomessa soiden osuus metsätalousmaasta on pienin Päijät-Hämeessä ja Uudellamaalla, joissa kummassakin soiden osuus jää reiluun kymmenykseen metsätalousmaan pinta-alasta. Suurimmat osuudet ovat Pohjois-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla. Näissä soiden osuus metsätalousmaan alasta vaihtelee 53 ja 44 prosentin välillä.

Graafinen esitys Suomen metsävarojen kasvupaikoista metsätalousmaalla.
Kasvupaikat metsätalousmaalla. (voit klikata kuvaa suuremmaksi)

– Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla on 2 482 miljoonaa kuutiometriä. Siitä puolet on mäntyä, 30 prosenttia kuusta ja 20 prosenttia lehtipuuta, jatkaa yliaktuaari Eeva Vaahtera.

Neljäsosa puuston tilavuudesta on soilla ja loput kankailla. Kaksi kolmasosaa puuston tilavuudesta sijaitsee Etelä-Suomessa, mutta maakunnittain tarkasteltuna pinta-alaltaan suuressa Lapissa on kuitenkin eniten puuta eli 17 prosenttia puuston tilavuudesta. Etelä-Suomen maakunnista puuta on eniten Keski-Suomessa (198 milj. m³).

Puuntuotannon maalla puuston tilavuudesta on 90 prosenttia. Puuntuotannon ulkopuolelle jäävät muun muassa suojelualueet.

Kanta-Hämeessä suurin puuston keskitilavuus

Puuston keskitilavuus metsämaalla on 119 kuutiometriä hehtaarilla. Etelä-Suomessa keskitilavuus on tätä suurempi, 145 kuutiometriä hehtaarilla, ja Pohjois-Suomessa tätä pienempi, 88 kuutiometriä hehtaarilla. Maakunnista suurin puuston keskitilavuus on Kanta-Hämeessä, 173 kuutiometriä hehtaarilla, ja pienin Lapissa, 76 kuutiometriä hehtaarilla.

Graafinen esitys Suomen metsävaroista maakunnittain. Kolme Suomen karttaa, joissa maakunnittaiset tiedot.
Metsävarat maakunnittain. (voit klikata kuvaa suuremmaksi)

 

Puuston vuotuinen kasvu metsä- ja kitumaalla on 108 miljoonaa kuutiometriä ja keskikasvu 4,7 kuutiometriä hehtaarilla. Metsämaalla vuosittainen keskikasvu hehtaarilla on 5,2 kuutiometriä. Suurinta vuosittainen keskikasvu metsämaalla on Kanta-Hämeessä, 8,3 kuutiometriä hehtaarilla. Lapissa metsämaan vuosittainen keskikasvu jää 2,3 kuutiometriin hehtaarilla.