Uutiset Kala, Kiertotalous, Ruoka

Pari vuotta käynnissä olleissa kalatalouden innovaatio-ohjelmissa keskitytään suomalaisen kalatalouden uudistamiseen ja toimintaedellytysten vahvistamiseen. Viidessä eri ohjelmassa on tähän mennessä esimerkiksi luotu jokavuotinen toimialan yhteen kokoava tapahtuma, tuotettu merkittävää tietoa kalatalousalueille ja tiivistetty tutkijoiden ja kaupallisten kalastajien yhteistyötä. Työ ohjelmissa jatkuu vuoteen 2022 saakka.

Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) tukemissa innovaatio-ohjelmissa on tehty ensimmäisten vuosien aikana töitä korkean lisäarvon tuotteiden kehittämisen, kalatuotteiden markkina-aseman parantamisen ja viennin vauhdittamisen sekä kalakantojen luontaisen lisääntymisen edistämisen kanssa. Ohjelmien ensimmäinen vaihe päättyi vuoden 2019 lopussa, ja kaikki ohjelmat jatkuvat vielä kolmen vuoden ajan.

Lisää kiertovesiviljelyn osaajia

Vesiviljelyn innovaatio-ohjelma pyrkii pienentämään uusiin tekniikoihin ja toimintatapoihin liittyviä riskejä niin kiertovesi- kuin avomerikasvatuksessa tutkimuksella, kokeiluilla ja tiedon siirtämisellä eteenpäin. Myös koulutuksella on erittäin tärkeä merkitys vesiviljelyn uudistamisessa, ja kiertovesiviljelyn osaajien määrää onkin saatu lisättyä.

– Alalla on ollut aiemmin eniten osaajia yrityspuolelta, mutta viime vuosina myös tutkimuspuoli on vahvistunut. Alalle on tullut esimerkiksi uusia opiskelijoita ja useita pro gradu -tutkielmia on tehty kiertovesikasvatuksesta, vesiviljelyn innovaatio-ohjelman koordinaattori Jouni Vielma kertoo.

Myös teknologiaosaaminen on parantunut, mutta haasteita on edelleen ratkaistavana.

– Kiertovesikasvatuksen suurin haaste on kannattavuus. Kiertovesilaitosten korkea käyttöaste on kannattavan toiminnan ehto. Siihen voidaan päästä vain, jos kala kasvaa hyvin ja pysyy terveenä. Uudet ratkaisut tähtäävät erittäin korkean laadun saavuttamiseen, Vielma sanoo.

Merikasvatuksessa tavoitteena on luoda vahva tietopohja ja yhteiskunnallinen hyväksyttävyys uudelle tuotannolle, joka voi hyvissä olosuhteissa olla suurtakin. Kasvatuksen ympäristövaikutuksia ja muuta tietoa tuotetaan karttojen muodossa yritysten, kansalaisten ja viranomaisten käyttöön. Myös erilaisia tekniikoita kokeillaan avomerikasvatukseen sopivaksi.

kalankasvatusta avomerellä
Kalankasvatusta avomerellä. Kuva: Markus Kankainen, Luke.

Uusia tuotteita kalasta

Kalastuksen innovaatio-ohjelman tavoitteena on kotimaisen kalan arvon lisääminen erityisesti kehittämällä uusia korkean lisäarvon tuotteita. Erityisenä painopistealueena ovat silakka, kilohaili ja särkikalat sekä kalanjalostuksen sivuvirrat. Esimerkiksi Espoossa on kehitetty nyhtösilakkaa VTT:n johdolla, kun taas Luke on keskittynyt tutkimaan kalatalouden raaka-ainevirroista löytyviä arvojakeita. Turun yliopistossa on tutkittu proteiinijakeita sekä tuettu uusien kalajalosteiden kehitystyötä yhteistyössä alan pk-yritysten kanssa.

– Tutkimukset ovat herättäneet paljon kiinnostusta. Esimerkiksi nyhtökalakonseptin kaupallistamisesta on keskusteltu useiden kala-alan yritysten kanssa, Blue Products -ohjelman koordinaattori Guy Svanbäck kertoo.

Uusia kalatuotteita kehitettäessä ohjelmassa on toteutettu muun muassa yhteiskehittämisen työpajoja, joissa tutkijat ja kuluttajat ovat olleet mukana tuotekehitysprosessin alusta saakka.

– Asiakaslähtöisyyttä ei voi koskaan korostaa riittävästi, sillä vain laajojen kuluttajaryhmien hyväksymät uutuustuotteet menestyvät, professori Anu Hopia Turun yliopistosta sanoo.

Luonnonvarakeskuksen tutkijat ovat kehittäneet erilaisia menetelmiä terveysvaikutteisten ainesosien eristämiseksi ja tuottamiseksi kalan sivuvirroista.

– Olemme edenneet isoin harppauksin ja kehittäneet esimerkiksi menetelmiä, joiden avulla silakasta saadaan tuotettua peptidejä, jotka voivat auttaa tasapainottamaan veren sokeripitoisuutta. Lisäksi olemme kehittäneet ympäristöystävällisiä menetelmiä biohajoavien kalvojen ja elintarvikkeiden ainesosien tuottamiseksi kalojen suomuista ja nahoista. Kalakollageenihydrolysaatteja voidaan puolestaan hyödyntää esimerkiksi kasvovoiteissa ja ravintolisissä, johtava tutkija Pirjo Mattila Lukesta kertoo.

nyhtösilakkaa
Nyhtösilakkaa.

Yhteistyö tutkijoiden ja kalastajien välillä monipuolistunut

Tutkimuksen ja kalastajien välistä kumppanuutta ja yhteistyötä on tehty monin tavoin jo vuosikausia. Kumppanuusohjelmassa painopiste on tutkimuksen ja kalastajien välisissä verkostoissa sekä tiedon yhteistuotannossa. Koordinaattori Ari Leskelän mukaan yhteistyö tutkijoiden ja kaupallisten kalastajien välillä on lisääntynyt ja monipuolistunut.

– Aikaisempi hyvä yhteistyö esimerkiksi kalanäytteiden hankkimisessa jatkuu edelleen. Tämän ohella kumppanuusohjelman avulla on pystytty pureutumaan elinkeinon kehittymistä hidastaviin ongelmiin. Riittävä korkealaatuinen tieto kalakannoista on kestävän kaupallisen kalastuksen edellytys, ja tämän tiedon tuottamisessa kaupalliset kalastajat voivat olla tutkimuksen kumppaneina, Leskelä sanoo.

Ohjelmassa on kartoitettu silakan vierasainepitoisuuksia. Vuonna 2019 kuultiin hyviä uutisia Itämeren silakoiden vähentyneistä dioksiinipitoisuuksista. Näytteiden perusteella pystyttiin osoittamaan, että Selkämeren alle 19-senttisen silakan dioksiini- ja PCB-pitoisuudet alittavat EU:n raja-arvot kyseisille pitoisuuksille.

Tärkeässä osassa ohjelmaa on myös hylkeiden ja merimetsojen kalastukselle aiheuttamien haittojen ehkäiseminen. Rysäkalastuksen hyljevahinkojen vähentämiseksi on etsitty ratkaisuja hyljekarkottimen avulla rannikkokalastuksessa.

– Kalastajien havaintojen ja saaliskirjanpidon mukaan karkotin pitää hylkeet melko hyvin poissa pyydyksen läheisyydestä, ja Itämeren olosuhteissa sen tehollinen toimintasäde vaikutti olevan valmistajan lupaamaa toimintasädettä suurempi, Leskelä kertoo.

kalastusta selkämerellä
Kalastusta Selkämerellä. Kuva: Meri- ja kalatalousverkosto, Markku Saiha.

Merkittävää pohjatietoa kalatalousalueille

Kalatalouden ympäristöohjelman tavoitteena on parantaa kalakantojen elinkykyä ja niiden kestävää hyödyntämistä tukemalla kalojen luontaista lisääntymistä. Ympäristöohjelmassa on tuotettu myös paljon tietoa kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmien tekemisen tueksi.

– Tekemämme pilottisuunnitelmat toimivat esimerkkeinä kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmille, joiden tulee olla laadittuna kaikille alueille tämän vuoden loppuun mennessä. Tutkijamme ovat kiertäneet kertomassa pilottisuunnitelmista ympäri Suomea ja opastus on otettu vastaan suurella mielenkiinnolla, ympäristöohjelman koordinaattori Pauliina Louhi kertoo.

Ohjelmassa on koostettu myös tietopaketti sedimentaatiosta.

– Vesistöihin valuma-alueilta huuhtoutuva ylimääräinen kiintoaine on iso haaste kalakantojen hoidossa, ja aihetta on jopa vältelty, mutta nyt aikaisemmin hajallaan ollut tieto on saatu koottua yhteen. Tuotamme ohjelmassa myös ensimmäisen tieteellisiin tuloksiin perustuvan tietopaketin virtavesikunnostuksien ekologisesta vaikuttavuudesta. Kunnostuksia on toteutettu Suomessa jo noin 40 vuoden ajan, mutta niiden vaikuttavuuden seuranta on vielä puutteellista, Louhi kertoo.

Ohjelmassa on tutkittu myös laitoskalakantojen villiyttämistä. Useat kalankasvatuslaitokset ovat jo ottaneet käyttöönsä menetelmän, jossa laitoskaloja kasvatetaan virikkeellisissä ympäristöissä. Sekä villiyttäminen että virikekasvatus ovat saaneet aikaan hyviä tuloksia istukaspoikasten laadussa.

Porvoon merialuetta
Ympäristöohjelmassa on tuotettu paljon tietoa kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmien tekemisen tueksi. Kuvassa Porvoon-Sipoon merialuetta. Kuva: Esko Oksa, Luke.

Kala-ala kokoontuu vuosittain yhteen innovaatiopäivillä

Markkinointiohjelmassa yhtenä painopistealueena on toimialan verkostoitumisen ja yhteistyön edistäminen. Kolme kertaa järjestetty Kalatalouden innovaatiopäivät -tapahtuma kokoaa koko toimialan yhteen kahden päivän ajaksi vuosittain. Innovaatiopäivistä on lyhyessä ajassa muodostunut toimialan päätapahtuma. Seuraavan kerran tapahtuma on tarkoitus järjestää 5.–6.11.2020.

– Tänä vuonna pääsemme toivottavasti jo yli 300 osallistujan, markkinointiohjelman koordinaattori Katriina Partanen sanoo.

Markkinointiohjelman tavoitteena on myös parantaa kestävästi tuotettujen kalatuotteiden markkina-asemaa ja arvoa.

– Ohjelman puitteissa tehdään hyvin laaja-alaisesti töitä kalan menekin edistämiseksi. Tuotamme esimerkiksi sisältöä median käyttöön, kannustamme kuluttajia kalan syöntiin sosiaalisessa mediassa, edistämme kalatuotteiden vientiä ja järjestämme alan ammattilaisille erilaisia tilaisuuksia, Partanen kertoo.

Markkinointiohjelmassa ideoitua kansallista kalakeittopäivää vietetään vuosittain helmikuun toisena tiistaina. Kuva: Pro Kala ry.

Yläpalkin kuva ja artikkelikuva: Meri- ja kalatalousverkosto, Markku Saiha.

EU-lippu