Uutiset Metsä, Ympäristö

Tapio, Luke, SYKE ja Metsäkeskus tiedottavat:

 

Tapion vetämässä vesien- ja merenhoidon kärkihankkeessa selvitetään puuntuhkan käyttöä ennaltaehkäisemään happamien sulfaattimaiden aiheuttamia haittoja metsänuudistamisen ja maanmuokkauksen yhteydessä.  Hankkeessa on julkaistu uusi raportti Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) karttapalvelun hyödyntämisestä happamien sulfaattimaiden paikallistamisessa käytännön metsätalouden tarpeisiin.

Luonnonmukainen valuma- ja maavesien käsittelymenetelmä happamien sulfaattimaiden metsänuudistamisaloilla (HaSuMetsä) -hanke kehittää vesiensuojelun ja metsänkasvatuksen tavoitteet yhdistävää toimintamallia, jossa hyödynnetään läheltä saatavaa puu- ja turvetuhkaa.

Hankkeessa seurataan tuhkalannoituksen vaikutuksia happamien valumavesien neutralointiin ja metsänkasvatuksen tulokseen kahdella käytännön pilottikohteella. Valumavesien happamuuden seuranta ja taimikkoinventoinnit jatkuvat vielä syksyyn saakka, ja niiden tulokset julkaistaan vuoden 2020 loppuun mennessä.

Happamien sulfaattimaiden yleiskartoituksen hyödyntäminen metsätaloudessa -raportti

Uudessa Happamien sulfaattimaiden yleiskartoituksen hyödyntäminen metsätaloudessa -raportissa käsitellään Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) karttapalvelun hyödyntämistä käytännön metsätaloudessa. Raportti on kirjoitettu Luken,  Metsäkeskuksen, GTK:n ja Tapion yhteistyönä.

Happamilla sulfaattimailla maan kaivua edellyttävät metsätaloustoimenpiteet voivat heikentää sekä metsänuudistamisen tulosta että vastaanottavien vesistöjen tilaa. Haittojen torjunta käytännön metsätaloudessa edellyttää asian huomioon ottamista jo suunnitteluvaiheessa Suomen rannikon happamien sulfaattimaiden esiintymisalueella. Koska happamia sulfaattimaita esiintyy vain paikoitellen, haittojen ehkäisemiseksi happamien sulfaattimaiden tunnistamisesta ja sijainnista tarvitaan yksityiskohtaista tietoa.

”Metsäkohteilla happamat sulfaattimaat on vaikea tunnistaa maastossa. Riskialueilla metsätaloustoimenpiteet on suunniteltava jo ennakkoon siten, että esiintymisen mahdollisuus huomioidaan”, kertoo erikoistutkija Tiina Maileena Nieminen, Lukesta.

Miten sulfaattimaiden esiintymistä voidaan arvioida?

Ympäristöministeriön rahoittamassa HaSuMetsä-hankkeessa selvitettiin edellytyksiä hyödyntää GTK:n yleiskartoitusta happamien sulfaattimaiden esiintymisen arvioinnissa metsänuudistusaloilla. Yhdeksältä Lounais-Suomessa sijaitsevalta metsänuudistusalalta selvitettiin maaperänäytteiden avulla happamien sulfaattimaiden esiintymistä. Kohteet sijaitsivat GTK:n aineiston perusteella pääosin suuren happamien sulfaattimaiden esiintymistodennäköisyyden alueilla. Yhdeksästä metsänuudistusalasta viidellä todettiin hapanta sulfaattimaata.

Tekemämme selvityksen perusteella GTK:n yleiskartoitus ei sovellu tarkkuudeltaan suoraan kuviokohtaiseen tarkasteluun, mutta antaa osviittaa happamien sulfaattimaiden esiintymisestä metsänuudistuskuvioilla.

”Metsämailta tarvittaisiin enemmän havaintopisteitä, mutta GTK:n karttapalvelu toimii kuitenkin hyvänä lähtökohtana metsätaloustoimenpiteiden suunnittelulle Suomen rannikkoalueilla” vesiensuojelun johtava asiantuntija Samuli Joensuu, Tapiosta toteaa.

Aineiston perusteella esiintymisen riski on otettava huomioon myös alueilla, joilla esiintymisen todennäköisyys on GTK:n aineiston perusteella pieni. Lue lisää Luken sivuilla julkaistusta raportista!