Siirry pääsisältöön

Tutkimus kartoitti alueet, joille merituulivoimaa voidaan rakentaa kannattavasti ilman suuria vahinkoja meriluonnolle tai mereisille elinkeinoille

Uutinen 21.1.2022

Tutkimuksessa tunnistettiin merialueet, joilla tuulivoimaa voidaan rakentaa kannattavasti ja ilman muille elinkeinoille, ihmisille tai meriluonnon monimuotoisuudelle aiheutuvia suuria haittoja. Sopivia alueita löytyi kaikilta merialueilta.

Laajimmat tuulivoimatuotantoon sopivat alueet löytyvät Perämereltä, Merenkurkun eteläpuolelta sekä Selkämeren keski- ja eteläosista. Pienempiä tuulivoimatuotantoon sopivia alueita on tutkimuksen mukaan myös Suomenlahdella. ”Energiatuotannon kannalta olisi järkevää sijoittaa uusiutuvan energian muotoja lähelle tarvitsijoita, kuten pääkaupunkiseudun tuntumaan”, toteaa tutkimuksen päätekijä FT Elina Virtanen Suomen ympäristökeskuksesta.

”Kaikille Suomen merialueille on mahdollista sijoittaa suuriakin tuulipuistoja kustannustehokkaasti, ilman merkittävää haittaa rannikon asukkaille ja elinkeinoille, vieläpä niin, että vaikutukset meriluonnolle jäävät vähäiseksi.”

Kartoituksen tuloksia voidaan käyttää uusien merituulivoimahankkeiden sijoittamiseen kestävällä tavalla. Jokainen tuulivoimahanke vaatii oman ympäristövaikutusten arviointinsa, mutta tutkimuksessa tuotetut kartat voivat ohjata hankkeita sinne, missä rakentaminen on kannattavaa ja odotettavissa olevat vaikutukset ihmisiin ja meriluontoon vähäisiä. Tämä on hyödyllistä myös luvituksen kannalta.

Tutkimuksessa tasapainotettiin tuulivoiman kannattavuus ja vaikutukset ihmiselle ja meriluonnolle

Suomi on sitoutunut olemaan hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Tavoite edellyttää kestävien energiamuotojen, myös tuulivoiman, lisäämistä. Suurten tuulivoimapuistojen perustaminen maalle on haasteellista, joten yritykset tähyävät parhaillaan merelle. Suomi on sitoutunut myös luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen, ja merelle rakentaminen voi olla ristiriidassa tämän tavoitteen kanssa.

Merituulivoiman sijoitus edellyttää sekä taloudellisen kannattavuuden että muiden seurausten arviointia. Tuulivoiman tuottamista avomerellä puoltavat hyvät tuuliolosuhteet ja vähäinen haitta asutukselle samalla, kun sitä hidastavat korkeat rakentamiskustannukset ja olosuhteet merellä. Epävarmuutta on aiheuttanut myös tuulivoimarakentamista koskevien lupaprosessien hitaus, mikä osin johtuu tarpeesta arvioida toiminnan seuraukset meriluonnolle.

Nyt julkaistussa tutkimuksessa merituulivoiman kannattavuus arvioitiin tuulivoimapuiston koko elinkaaren ajalta: rakentamisesta tuotantoon ja lopulta rakennelmien purkuun asti. Ihmiseen kohdistuvia vaikutuksia arvioitiin määrittämällä, kuinka moneen asumukseen tuulipuisto näkyisi, sekä etsien alueet, joilla haitta muille elinkeinoille, kuten kalastukselle tai vesiviljelylle, olisi mahdollisimman vähäinen. Rakentamisen mahdollistaviksi tekijöiksi laskettiin muun muassa alueen vähäinen maisema-arvo esimerkiksi teollisuusalueiden lähialueilla.

Tutkimusta rahoittivat Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston SmartSea-hanke, ympäristö- ja maa- ja metsätalousministeriön rahoittamat VELMU-ohjelma ja MetZo III -projekti sekä Koneen Säätiö. Tutkimus tehtiin useiden laitosten yhteistyönä. Artikkelin kirjoittajina on yhteensä 10 Suomen ympäristökeskuksen, Helsingin yliopiston, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n, Ilmatieteen laitoksen, Luonnonvarakeskuksen ja Metsähallituksen Luontopalveluiden tutkijaa.

Vastikään päättynyt STN-rahoitteinen Smartsea-hanke pyrki tunnistamaan riskejä ja etsimään ratkaisuja meren kestävälle käytölle. Luke selvitti hankkeessa mm. ilmastonmuutoksen vaikutuksia Pohjanlahden vesiviljelyyn ja kalastukseen sekä kalankasvatuslaitosten optimoitua paikanvalintaa ilmastonmuutoksen myötä muuttuvissa olosuhteissa. Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelmassa VELMUssa Luke tuottaa tietoa kalavarojen monimuotoisuudesta ja tärkeistä kalojen lisääntymisalueista. Tietoa hyödynnetään paitsi aluesuunnittelussa, niin monessa kansallisen ja kansainvälisen sopimuksen toimeenpanossa ja raportoinnissa.
  • Tutkimuksen tulokset esitetään havainnollisilla kartoilla, jotka osoittavat parhaiten tuulivoimalle soveltuvat alueet. Tutkimuksessa määritettiin myös alueet, minne tuulivoimaa ei kannata suunnitella rakentamisen aiheuttamien todennäköisten ristiriitojen takia.
  • Tuulivoiman rakentamisen seurauksia meriluonnolle arvioitiin vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelmassa (VELMU-ohjelma) kerättyihin havaintoaineistoihin perustuen. Aineistot kattavat levät, vesikasvit ja selkärangattomat eläimet sekä harvinaiset ja ekologisesti tärkeät lajit ja luontotyypit. Lisäksi arvioinnissa huomioitiin tärkeät rannikkokalojen lisääntymisalueet, lintujen muuttoreitit ja esimerkiksi merikotkien pesimäalueet. Analyysissä huomioitiin myös mereisiä elinkeinoja
  • Ihmiseen kohdistuvia vaikutuksia arvioitiin määrittämällä, kuinka moneen asumukseen tuulipuisto näkyisi, sekä etsien alueet, joilla haitta muille elinkeinoille, kuten kalastukselle tai kalankasvatukselle, olisi mahdollisimman vähäinen.
  • Tasapainotusanalyysi tehtiin ekologiaan pohjaavalla maankäytön suunnitteluun tarkoitetulla Zonation-ohjelmistolla. Samaa työkalua on aiemmin käytetty esimerkiksi suojelualueiden kohdentamiseen ja luontoarvoiltaan arvokkaimpien kohteiden etsintään.