Uutiset Ilmasto, Maaseutu, Maatalous

Soista raivattujen turvepeltojen osuus Suomen pelloista on noin 10 prosenttia, mutta niiden osuus maatalouden kasvihuonekaasupäästöistä on arviolta jopa 50–60 prosenttia. Valion järjestämässä hackathon-kilpailussa etsittiin ratkaisuja, joilla maatilat voisivat vähentää päästöjä nopeasti ja laajalla rintamalla. Luonnonvarakeskuksen (Luke) asiantuntijat pärjäsivät kisassa hyvin. Voiton nappasi Luken ja Itä-Suomen yliopiston yhteisjoukkue Turvemuijat, joka esitteli työkalupakillisen päästöjä pienentäviä tekoja. Kolmanneksi sijoittui Luken joukkue, joka ideoi ruokohelvestä kuiviketta navettaan turpeen sijaan.

Suomi on yksi maailman soisimpia maita, ja meillä on vuosisatojen saatossa kuivattu paljon soita pelloiksi. Kun suo ojitetaan ja maata muokataan, turpeen hajoaminen voimistuu ja synnyttää kasvihuonekaasupäästöjä.

– Valion tavoitteena on nollata maidon hiilijalanjälki vuoteen 2035 mennessä. Turvepeltojen päästöjen pienentäminen on yksi isoista haasteistamme. Tässä kisassa etsimme kahdenlaisia ratkaisuja: nurmenviljely lehmien rehuksi pellolla jatkuu, tai viljelystä luovutaan esimerkiksi siksi, että muilta pelloilta saadaan suurempi sato, kertoo Juha Nousiainen Valion hiilineutraalin maitoketjun tiimistä.

Ideoita testataan ensi kesänä maitotiloilla

Kilpailuun osallistui kahdeksan joukkuetta ympäri Suomen, mukana esimerkiksi luonnonvara-alan tutkijoita.

– Ideatyöpajan taso oli todella kova. Ensi kesänä pilotoimme ideoita maitotiloilla ja sen jälkeen otamme uusia keinoja käyttöön useammilla tiloilla. Toivottavasti hyvät käytännöt leviävät myös muiden tuottajien ja yritysten käyttöön, tuomariston puheenjohtaja Nousiainen jatkaa.

Tuomariston muut jäsenet Seija Virtanen Salaojituksen tukisäätiöstä ja Raija Laiho, suoekologian tutkimusprofessori Luonnonvarakeskuksesta sekä maidontuottaja ja Valion hallituksen jäsen Jarno Kämäräinen kiittelivät voittajajoukkueen systemaattista ratkaisua haasteeseen. Turvemuijien ehdotus tarjoaa vaikuttavan valikoiman keinoja erilaisten tilojen tarpeisiin.

Voittajien on helppo hymyillä. Vasemmalta oikealle Saara Lind/Itä-Suomen yliopisto, Arja Mustonen/Luke ja Marja Maljanen/Itä-Suomen yliopisto. Kuvasta puuttuvat Sanna Kykkänen ja Panu Korhonen Lukesta. Kuva: Marja Maljanen.

Voittajajoukkue Turvemuijat: työkalupakillinen ideoita tiloille räätälöitynä
Joukkue: Marja Maljanen ja Saara Lind, Itä-Suomen yliopisto sekä Arja Mustonen, Sanna Kykkänen ja Panu Korhonen, Luke

Ehdotus lähtee liikkeelle tilakohtaisesta arviosta: voiko nurmenviljelyä siirtää turvemailta rehuntuotannon ulkopuolelle? Jos sopivalta etäisyydeltä löytyy korvaavia peltoja rehuntuotantoon tilusjärjestelyin tai tilayhteistyön kautta, voi pohjaveden korkeutta turvepellolla nostaa ja näin vähentää turpeen hajoamista. Kostealle pellolle voi laittaa kasvamaan esimerkiksi ruokohelpeä navettojen kuiviketurvetta korvaamaan tai vaikkapa marjoja. Jos nurmenviljely pellolla jatkuu, päästöjä vähennetään viljelyteknisillä ratkaisuilla. Näitä ovat esimerkiksi paljaan maan ajan minimointi ja maan tiivistymisen välttäminen.

2.sija: Säätösalaojitus ja mittausdataa pellolta
Joukkue: Avoin Peatland Fields eli Otso Valta

Ehdotuksessa peltojen päästöjä vähennetään säätösalaojituksella sekä -kastelulla eli nostamalla pohjaveden korkeutta 30 sentillä verrattuna normaalitasoon. Vedenpinnan korkeutta seurataan tilalla digitaalisesti. Näin päästövähennyksiä voidaan myös todentaa tulevaisuudessa.

3. sija: Ruokohelpeä kuivikkeeksi navettaan
Joukkue: Helppi eli Erkki Joki-Tokola, Katariina Manni ja Arto Huuskonen, Luke

Nurmipeltojen hehtaarikohtaista sadon määrää lisätään eli sama sato saadaan pienemmältä peltoalalta. Nurmenviljelystä poistuvilla pelloilla nostetaan pohjaveden korkeutta, jolloin turpeen hajoaminen hidastuu. Ruokohelpi-niminen kasvi kestää kosteita olosuhteita. Sitä voidaan käyttää esimerkiksi kuivikkeena navetassa turpeen sijaan.

Kilpailun voittajajoukkue sai 3 000 euron palkinnon, toiseksi ja kolmanneksi tulleet tiimit kumpikin 1 000 euroa.