Uutiset Kala, Talous

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimuksen mukaan vuonna 2018 Tenon kalastusmatkailijat käyttivät kauppatavara- ja palveluhankintoihin Utsjoella noin 2,6 miljoonaa euroa, josta paikallistalouteen jäi 1,6 milj. euroa. Kun lisäksi huomioidaan kalastuslupamaksut ja muut tulot sekä kerrannaisvaikutukset, Tenon lohen vaikutus Utsjoen paikallistaloudessa oli yli 4 miljoonaa euroa.

− Matkailijoiden rahankäyttö Utsjoella jakautui puoliksi kauppatavaroihin ja puoliksi palveluihin. Suuret kerrannaisvaikutukset olivat seurausta siitä, että kalastusmatkailijat käyttivät paljon paikallisia palveluita, kertoo erikoistutkija Marja Knuuttila Lukesta.

Kalastuslupiin matkailijat käyttivät lähes 0,6 miljoonaa ja vapalupien tulostuspalveluihin vajaat 30 000 euroa.

Vapaa-ajankalastusta ja kotitarvekalastusta ei tilastoida työllisyydeksi, joten Tenon kalastuksen välittömän työllistävyyden arvioitiin olevan viisi henkilötyövuotta. Välillisesti Tenon lohenkalastus työllisti 19 työvuoden verran.

− Suomen puolelta Teno-Inarijoen pääuomasta saadun noin 18 tonnin lohisaaliin arvo Itämeren lohen kalastajahinnalla oli lähes 95 000 euroa. Kyseessä on kalastusmatkailijoiden ja paikallisten yhteenlaskettu lohisaalis ja sen arvo, Knuuttila sanoo.

Vuonna 2017 voimaantulleen Tenon kalastussäännön tarkoitus oli pienentää Tenojoen Suomen ja Norjan yhteisen rajajokialueen kalastusmatkailupainetta kolmanneksella, mutta se vähentyi noin 50 prosenttia. Suomen puolella Tenon kalastusmatkailijoiden määrä vähentyi kuitenkin noin 65 prosenttia säädösmuutosta edeltävistä vuosista. Jos kalastusmatkailijoiden rahankäytön oletetaan vähentyneen Suomessa samassa suhteessa, lohenkalastuksesta syntyvät kokonaisvaikutukset ovat vähentyneet kalastusvuorokausien kiintiöinnin seurauksena yli viisi miljoonaa euroa.

Tärkein syy tulla Utsjoelle oli luonnonvaraisen lohen kalastusmahdollisuus

Kyselyn perusteella valtaosa vuoden 2018 Tenon kalastusmatkailijoista oli perinteisiä Tenon kävijöitä, joilla ensimmäisestä Tenon matkasta oli jo vuosia. Kalastajat kuuluivat varttuneempaan ikäluokkaan, yli puolet oli yli 50-vuotiaita. Uuden mahdollisen kalastajapolven, alle 30-vuotiaiden osuuden huomattava pieneneminen johtui osittain säädösmuutoksista.

Tenon kalastusmatkalla oli tärkeintä luonnonvaraisen lohen kalastaminen ja luonnon rauhasta nauttiminen. Kyselyssä esitetyt uudet aktiviteetit, kuten päiväretket tai luontokurssit kalastuksen oheen eivät herättäneet suurta kiinnostusta kalastusmatkailijoissa. Tulosten perusteella palvelumyynti kuitenkin kasvattaisi tuloja alueella.

Kalastusmatkailijat olivat tyytyväisimpiä Tenojokivarren luonnonmaisemaan, lohen laatuun ja majoituspalveluihin. Tärkeimmäksi kehittämiskohteeksi nousi kalastusvuorokausien saatavuus ja lupajärjestelmän toimivuus.

− Tähän mennessä internet-lupakauppa on saatu sujuvaksi, mutta lupavuorokausikiintiöt ovat edelleen samat kuin vuosina 2017–2020. Tästä syystä suomalaiset kalastusmatkailijat ostivat jo vuonna 2018 satoja kalastusvuorokausia myös Norjan lupakaupasta, Knuuttila kertoo.

Tenon lohi kiinnostaa, kalastusmatkailukyselyn vastausprosentti korkea

Tutkimus perustui Suomen lupakaupasta kalastuskaudelle 2018 Tenojoen lohenkalastusluvan hankkineille 2 594 kalastusmatkailijoille lähetettyyn kyselyyn, jonka vastausprosentti oli 71. Tutkimusaineistona käytettiin myös Luken ja Lapin ELY-keskuksen tilastoja sekä eri verkkopyydyksiä käyttäneiltä paikalliskalastajilta ja yrittäjiltä kerättyä tietoa.
Tutkimuksen rahoittaja: Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 – Suomen rakennerahasto-ohjelma

EU-lippu

Yläreunan kuva: Panu Orell, Luke