Uutiset Talous, Tilasto

Poronlihantuotannon kannattavuus heikkenee merkittävästi poronhoitovuonna 2019/2020. Luonnonvarakeskuksen ennustetulosten mukaan yrittäjätulo puolittuu edellisvuodesta ja kannattavuuskerroin jää heikoimmaksi 17 vuoteen.

Tulot pienenivät

Viime syksyn teurastuotot jäivät vasojen alhaisemman ruhopainon ja pienemmän ruhomäärän vuoksi edellisvuotta pienemmiksi. Tuet sen sijaan säilyivät ennallaan. Vaikka petovahingot pysyivät suunnilleen ennallaan, vahingonkorvaukset kasvoivat lisääntyneiden liikennevahinkojen myötä.

– Poronlihantuotannon kokonaistuotto pieneni yli kolme prosenttia 38 700 euroon yritystä kohti. Siitä noin 51 prosenttia saatiin porotalouden tuotteiden myynnistä, 33 prosenttia erilaisista korvauksista ja 16 prosenttia tuista, kertoo tutkija Jukka Tauriainen Lukesta.

Ruokinta kasvatti kustannuksia

Vuonna 2019/2020 tuotantokustannukset kasvoivat noin seitsemän prosenttia edellisvuodesta 59 500 euroon yritystä kohti. Suurin osa tuotantokustannuksista aiheutuu yrittäjäperheen oman työn palkkatavoitteesta. Ruokintakustannuksilla on tänä vuonna myös suuri merkitys

Jukka Tauriainen selventää kuluvan poronhoitovuoden kustannusnousun syitä:

– Viime syksyn sienisato jäi heikoksi, mikä vaikutti eloporojen kuntoutumiseen talvea silmällä pitäen. Talven ennätyksellinen lumimäärä ja joillakin alueilla myös jää estivät poroja kaivamasta ravintoa hangen alta. Paksun lumipeitteen turvin porot ovat tosin ylettäneet syömään luppoa normaalia korkeammalta, ja tykky on varistanut luppoa paikoin myös hangelle syötäväksi. Luppo ei kuitenkaan ole tarjonnut läheskään riittävää ravintoa suurelle osalle porokarjasta, vaan poroja on jouduttu ruokkimaan selvästi tavanomaista enemmän, ja ruokintakausi on ollut pitempi. Näin ollen rehu-, työ- ja konekustannukset ovat kasvaneet oleellisesti.

Yrittäjätulo jää heikoksi

Poronlihantuotannon keskimääräinen yrittäjätulo vuonna 2019/2020 painuu 3200 euroon yritystä kohti. Kun yrittäjätulo jaetaan oman pääoman korkotuottotavoitteen ja yrittäjäperheen palkkatavoitteen summalla, saadaan suhteellista kannattavuutta kuvaava kannattavuuskerroin. Keskimääräinen kannattavuuskertoimen arvo 0,13 osoittaa, että yrittäjä sai 2,1 euron tuntipalkan ja 0,4 prosentin korkotuoton omalle pääomalle.

– Kun keskimääräinen tulos on noin heikko, suuri osa yrityksistä jäi kokonaan ilman yrittäjätuloa. Vaikea viime talvi voi heikentää vielä tämän kevään vasatuottoakin ja sitä kautta tulevan syksyn teurastiliä, toteaa Tauriainen.

Tulokset verkkopalvelussa

Porotalouden kannattavuusennusteet ovat nähtävissä Luken Taloustohtori-sivustolla Porotalous-verkkopalvelussa. Vuoden 2019/2020 ennusteet perustuvat edellisen vuoden porotalouden kannattavuuskirjanpitoaineistoon, hintojen ja tuotantomäärien kehitystä kuvaaviin tilastotietoihin, yksikkötukitietoihin sekä asiantuntija-arvioihin.