Uutiset Kala, Monimuotoisuus, Ympäristö

Isojoella tehtyjen vesistökunnostusten seuranta osoittaa, että padon purkamisella ja purojen kunnostuksilla on saavutettu parannuksia meritaimenen elinolosuhteisiin. Radiolähetinseurannat kertovat meritaimenen nousevan vuosikymmenten tauon jälkeen kutemaan Isojoen latvaosiin ohi puretun padon. Sähkökalastukset osoittavat purokunnostuksista olevan hyötyä paikallisille taimenkannoille.

Luonnonvarakeskus, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus ja Oulun yliopiston ekologian laitos ovat tehneet yhteistyössä vesistökunnostuksia ja niiden seurantaa Isojoella osana Freshabit LIFE IP -hanketta. Villamon padon poistolla on mahdollistettu meritaimenen nousu vesistön latvaosien kutualueille. Latvaosien puroja on myös kunnostettu meritaimenen ja muiden eliölajien elinolosuhteiden parantamiseksi. Seurantojen ensimmäiset tulokset ovat lupaavia.

Meritaimen nousee jälleen kutemaan Isojoen latvaosiin

Kevään ja syksyn 2019 aikana Isojoella on merkitty radiolähettimillä kaikkiaan 70 aikuista meritaimenta ja seurattu niiden vaellusta ja levittäytymistä Lapväärtin-Isojoessa. Radiotelemetriatutkimuksen toteutuksesta uutisoitiin toukokuussa. Seuranta jatkuu kevääseen 2020 asti.

Tietojen tallennusta loggerilta. Kuva: Panu Orell

Telemetriaseurannan merkittävin havainto on meritaimenien nousu Villamon entisen padon yläpuolisille vesialueille. Seitsemästäkymmenestä Lapväärtinjokisuussa merkitystä taimenesta neljä nousi kutemaan Villamon ohi Isojoen latvoille. Merkittyjen taimenien lisäksi Isojoen latvoille on kalalaskuritietojen perusteella noussut vähintäänkin useita kymmeniä merkitsemättömiä taimenia.

Uutta tietoa saatiin myös Isojoen eri osien merkityksestä taimenien kutualueena. Isojoen pääuoman lisäksi merkittäväksi meritaimenen lisääntymisalueeksi paljastui Karijoki ja aivan erityisesti sen sivujoki Metsäjoki. Radiotaimenia hakeutui verraten runsaasti myös Heikkilänjokeen, joen yläjuoksua myöten.

Seurantatulosten perusteella Isojoen taimenien nousuvaellus on pitkälti riippuvainen sateista ja niiden aiheuttamista virtaamapiikeistä. Merkittäviä nousuvaelluksen hidasteita ovat joessa olevat padot joiden ohi taimenten on vaikea päästä varsinkin vähällä vedellä.

Erilaiset kunnostusmenetelmät vertailussa

Purojen tilaa on mahdollista parantaa useilla erilaisilla kunnostusmenetelmillä. Isojoen valuma-alueella on vertailtu ihmisen kaivamalla muuttamia, eli perattuja, metsäpuroja luonnontilaisen kaltaisiin purokohteisiin, perinteisesti kunnostettuihin (mm. kiveäminen ja puusuisteet, kutusoraikkojen perustaminen) sekä ”puukunnostettuihin” (lisätty luonnonpuuta oksineen) metsäpuroihin. Puukunnostuksien toteutuksesta ja odotuksista uutisoitiin joulukuussa 2018. Puukunnostusten on todettu olevan tehokas keino parantaa perattujen ja voimakkaasti hiekoittuneiden metsäpurojen orgaanisen aineksen pidätyskykyä.

Luke on toteuttanut syksyinä 2018 ja 2019 sähkökalastuksia Isojoen purokohteissa taimenen poikastiheyden selvittämiseksi. Tulokset osoittavat purojen muodostavan tärkeän elinympäristön paikallisille taimenkannoille. Luonnontilaisissa puroissa taimenen nuorimman ikäluokan (0+-ikäiset poikaset) tiheydet olivat merkittävästi korkeammat kuin ihmistoiminnan muuttamissa pienvesissä. Myös perinteisin menetelmin kunnostetuilla puroilla tiheydet olivat perattuja puroja korkeammat. Sen sijaan lisätyllä ”ylimääräisellä” puulla ei alustavasti havaittu olevan positiivisia vaikutuksia taimentiheyksiin. Syy tähän voi olla purojen muissa ympäristötekijöissä, kuten vedenlaadussa. Tulosten analyysi on vielä kesken ja seurantaa jatketaan ainakin vuoden 2020 syksyyn saakka.

Oulun yliopiston pohjaeläinnäytteissä on viitteitä puukunnostettujen metsäpurojen pohjaeläimistön monimuotoisuuden kohenemisesta. Nyt kaksi vuotta kunnostusten jälkeen otettujen pohjaeläinnäytteiden perusteella paitsi luonnontilaisissa, myös sekä kivi- että puukunnostetuissa puroissa pohjaeläinten monimuotoisuus ja ympäristömuutoksille herkkien lajien osuus yhteisössä oli hieman suurempaa kuin peratuissa puroissa. Lajikoostumuksen osalta puukunnostetut purot poikkesivat kuitenkin edelleen luonnontilaisista vertailupuroista ja myöhemmin toistettavat seurantatulokset kertovat paremmin, onko kunnostuksilla pystytty palauttamaan luonnontilaisen kaltainen lajisto. Kunnostusten vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen näkyvät usein vasta huomattavasti pidemmän ajan kuluttua kunnostuksista ja siksi on syytä odottaa pidemmän aikavälin seurantojen tuloksia.

Isojoen kunnostuksilla on parannettu taimenen elinolosuhteita. Kuvassa merkintää odottava taimen. Kuva: Panu Orell

 

Lisätietoa:

Meritaimenien radiotelemetriaseuranta:

Tutkija Panu Orell, Luonnonvarakeskus, panu.orell@luke.fi, 0295 328 757
Vesitaloussuunnittelija Teemu Huovinen, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, teemu.huovinen@ely-keskus.fi, 0295 027 807

Metsäpurojen puukunnostukset:

Erikoistutkija Teppo Vehanen, Luonnonvarakeskus, teppo.vehanen@luke.fi, 0295 327 875
Tutkija Jussi Jyväsjärvi, Oulun yliopisto, jussi.jyvasjarvi@oulu.fi, 050 3585 935

 

FRESHABIT LIFE IP -hanke

FRESHABIT on Suomen kaikkien aikojen suurin EU LIFE- hanke, jossa laaja toimijajoukko eri aloilta yhdessä parantaa sisävesien tilaa ja niistä riippuvaisen luonnon monimuotoisuutta. Kunnostukset ja kunnostusten vaikutusten selvittäminen ovat yksi osa hankkeen toimenpiteistä virtavesiympäristön tilan parantamiseksi. Tämän lisäksi hankkeessa muun muassa rakennetaan kalateitä, vähennetään maa- ja metsätalouden hajakuormitusta ja lisätään ympäristötietoisuutta. Hankkeen yhteiset verkkosivut ovat osoitteessa www.metsa.fi/freshabit.