Uutiset Riista

Maa- ja metsätalousministeriö on antanut Luonnonvarakeskukselle (Luke) tehtäväksi tuottaa Suomen susikannan suotuisan suojelutason viitearvon kansainvälisenä tutkimusyhteistyönä. Viitearvo kuvaa populaatiokokoa, jolla suden suotuisa suojelutaso olisi turvattu Suomessa pitkällä aikavälillä. Määrittely tehdään kaksivuotisessa (2021-2022) projektissa.

– Viitearvoja määritetään itse asiassa useampia, jokainen hieman erilaisilla lähtöoletuksilla, koska ei ole yhtä ainoaa oikeaa tai yleisesti sovittua tapaa määrittää viitearvoja, kertoo ohjelmajohtaja Katja Holmala Lukesta.

Maa- ja metsätalousministeriö voi käyttää viitearvoja suden kannanhoitoa koskevassa päätöksenteossa.

EU:n luontodirektiivin pohjalta suden suotuisaa suojelutasoa tarkastellaan kuuden vuoden jaksoissa. Viimeisin on julkaistu vuonna 2019 ja kattaa vuodet 2012-2018.

Määrittely etenee kahdessa vaiheessa

Viitearvojen määrittämistä varten kotimaisista ja ulkomaisista tietolähteistä kootaan laaja tausta-aineisto ja kehitetään matemaattista mallinnusta. Huolelliseen työhön ja sen tieteelliseen vertaisarviointiin tarvitaan riittävästi aikaa.

Maa- ja metsätalousministeriö edellyttää kuitenkin kaksivuotiselta projektilta alustavia viitearvoja syyskuussa 2021.

– Syyskuussa julkaistava väliraportti käy läpi tieteellisen arvioinnin talvella 2021-2022 ja lopullinen raportti valmistuu syksyllä 2022, Holmala kertoo.

Syksyn 2021 alustavat viitearvot tuotetaan kahdella tavalla. Matemaattinen mallinnus tuottaa viitearvot susikannan tilaa ja rakennetta kuvaavan aineiston pohjalta: sukupuoli- ja ikärakenne, lisääntyvien naaraiden osuus, syntyvyys, sekä kuolleisuus ja kuolinsyyt, ja susikannan kehitys pitkällä aikavälillä.

Suomen susikannan geneettisestä tilasta ja sen kehityksestä, sekä sudelle suotuisan elinympäristön ja saaliseläinkantojen riittävyydestä tuotetaan kirjalliset kuvaukset, jotka pohjautuvat aineistojen analysointiin.

Syksylle 2022 viitearvot tuotetaan kokonaisuudessaan mallinnuksen avulla, niin että susikannan rakennetta kuvaavan aineiston lisäksi malliin on syötetty geneettiseen aineistoon sekä elinympäristöihin ja saaliseläinkantohin pohjautuvat tiedot.

Susikannan suotuisan suojelutason viitearvoja on aiemmin määritelty muun muassa Ruotsissa.

– Ruotsalaisten kehittämää menetelmää ei voida suoraan siirtää Suomeen. Ruotsin susikanta ja sen historia tunnetaan erittäin tarkkaan, ja se on seurattavissa yksilötasolle asti.  Suomen susikantaa ei tunneta vastaavalla tarkkuudella, lisäksi Suomessa halutaan sisällyttää viitearvojen pohjaksi laajempi aineistopohja (genetiikan lisäksi susikannan rakenne, elinympäristöt ja saalislajisto), jotta voidaan huomioida suomalaisten olosuhteiden vaikutukset, Holmala kertoo.

Luke tuottaa viitearvot kansainvälisenä yhteistyönä, jossa on mukana myös ruotsalaisia asiantuntijoita.

– Saamme tätä kautta heidän tietotaitonsa ja kokemuksensa mukaan Suomen susikannan viitearvojen määrittelyyn, Holmala lisää.