Susikannan suotuisan suojelutason viitearvojen määrittely etenee – väliraportti syksyllä 2021
Maa- ja metsätalousministeriö on antanut Luonnonvarakeskukselle (Luke) tehtäväksi tuottaa Suomen susikannan suotuisan suojelutason viitearvon kansainvälisenä tutkimusyhteistyönä. Viitearvo kuvaa populaatiokokoa, jolla suden suotuisa suojelutaso olisi turvattu Suomessa pitkällä aikavälillä. Määrittely tehdään kaksivuotisessa (2021–2022) projektissa.
– Koska viitearvojen määrittämiseen ei ole olemassa yhtenäistä standardia, projekti tuottaa työkaluja, joiden avulla voidaan määritellä viitearvoja erilaisten lähtökohtien perusteella. Lähtökohdat voivat koskea esimerkiksi tarkasteltavaa ajanjaksoa ja populaation häviämiselle hyväksyttävää riskitasoa, kertoo ohjelmajohtaja Katja Holmala Lukesta.
Maa- ja metsätalousministeriö voi käyttää viitearvoja suden kannanhoitoa koskevassa päätöksenteossa.
EU:n luontodirektiivin pohjalta suden suotuisaa suojelutasoa tarkastellaan kuuden vuoden jaksoissa. Viimeisin on julkaistu vuonna 2019 ja kattaa vuodet 2012–2018.
Määrittely etenee kahdessa vaiheessa
Viitearvojen määrittämistä varten kotimaisista ja ulkomaisista tietolähteistä kootaan laaja tausta-aineisto ja kehitetään matemaattista mallinnusta. Huolelliseen työhön ja sen tieteelliseen vertaisarviointiin tarvitaan riittävästi aikaa.
Maa- ja metsätalousministeriö edellyttää kuitenkin kaksivuotiselta projektilta alustavia viitearvoja syyskuussa 2021.
– Syksyllä 2021 viitearvojen määrittämistä lähestytään kahdella tavalla. Matemaattinen mallinnus tuottaa työkalut viitearvojen laskemiseen susikannan ominaisuuksia kuvaavan aineiston pohjalta: sukupuoli- ja ikärakenne, lisääntyvien naaraiden osuus, syntyvyys, sekä kuolleisuus ja kuolinsyyt, ja susikannan kehitys pitkällä aikavälillä. Geneettisten analyysien pohjalta tuotetaan alustavat geneettiset viitearvot, Holmala kertoo.
Syksyn 2021 alustavat viitearvot tuotetaan kahdella tavalla. Matemaattinen mallinnus tuottaa viitearvot susikannan ominaisuuksia kuvaavan aineiston pohjalta: sukupuoli- ja ikärakenne, lisääntyvien naaraiden osuus, syntyvyys, sekä kuolleisuus ja kuolinsyyt, ja susikannan kehitys pitkällä aikavälillä. Geneettisten analyysien pohjalta tuotetaan geneettiset viitearvot.
Syksylle 2022 viitearvot tuotetaan kokonaisuudessaan mallinnuksen avulla, niin että susikannan ominaisuutta kuvaavan aineiston lisäksi malliin on syötetty geneettiseen aineistoon pohjautuvat tiedot.
Susikannan suotuisan suojelutason viitearvoja on aiemmin määritelty muun muassa Ruotsissa.
– Ruotsalaisten kehittämää menetelmää ei voida suoraan siirtää Suomeen. Ruotsin susikanta ja sen historia tunnetaan erittäin tarkkaan, ja se on seurattavissa yksilötasolle asti. Suomen susikantaa ei tunneta vastaavalla tarkkuudella, lisäksi Suomessa halutaan sisällyttää viitearvojen pohjaksi laajempi aineistopohja (genetiikan lisäksi susikannan rakenne, elinympäristöt ja saalislajisto), jotta voidaan huomioida suomalaisten olosuhteiden vaikutukset, Holmala kertoo.
Luke tuottaa viitearvot kansainvälisenä yhteistyönä, jossa on mukana myös ruotsalaisia asiantuntijoita.
– Saamme tätä kautta heidän tietotaitonsa ja kokemuksensa mukaan Suomen susikannan viitearvojen määrittelyyn, Holmala lisää.
Päivitetty kauttaaltaan 28.8.2021