Uutiset Riista

Marraskuun puolivälissä uutisoimme tutkimuksesta, jonka mukaan Suomen susikannan perimässä ei ole merkkejä risteytymistä koirien kanssa. Tutkimus herätti kiinnostusta ja keskustelua.

Tässä tekstissä vastaamme muutamaan tuloksista heränneeseen kysymykseen.

1. Miksi tutkimukseen valittiin näytteitä kuolleista susista?

Tutkimuksessa selvitettiin suden koko genomi eli perimä. Näin kattava analyysi ei onnistu ulostenäytteestä, sillä siihen tarvitaan niin suuri määrä DNA:ta, että analyysiin tarvittiin kudosnäytteitä susista.

Jos haluttaisiin selvittää vain jätöksen jättäneen eläimen laji (koira, susi vai risteymä), se onnistuu kyllä ulostenäytteestä.

2. Miksi tutkimukseen valittiin vain osa Suomessa kuolleista susista, mutta ei kaikkia?

Kokogenomianalyysi on erittäin kallista. Yhden näytteen analysointi maksaa noin 1000 €. Tutkimukseen ei voitu ottaa kaikkia näytteitä susista, vaan oli valittava otos, joka edustaa koko populaatiota. Otanta on usein käytetty menetelmä eri tieteenaloilla. Esimerkiksi lääketieteessä ei juuri koskaan pystytä tutkimaan kaikkia suomalaisia, joten suomalaisista on valittava koko kansaa edustava otos.

3. Miksi näytteet ovat susista, jotka ovat kuolleet jo useita vuosia sitten?

Tutkimuksessa on susinäytteitä Suomesta vuosilta 2000—2016. Tieteen tekeminen on moneen muuhun työhön verrattuna hidasta. Aineiston kerääminen, analysointi, tutkimusjulkaisun kirjoittaminen ja vertaisarviointi vievät joskus jopa vuosia. Hidas prosessi on välillä hankala, mutta tällä tavalla tutkimustiedon ja tulosten laatu varmistetaan useaan otteeseen.

4. Onko mahdollista, että valittu otos susista on jotenkin vinoutunut, eikä edusta koko Suomen susikantaa?

Tutkimukseen on valittu yksilöitä niin, että aineisto kattaa Suomen susikannan mahdollisimman hyvin. Näytteitä susista on valittu niin Länsi-Suomesta kuin läheltä Venäjän rajaa ja pitkältä ajalta, jotta tulos ei kuvaa vain yhden vuoden tai paikkakunnan tilannetta vaan pidemmän ajan kokonaiskuvaa.

Tulosten mukaan merkkejä luonnonvaraisen suden ja koiran laajamittaisesta risteytymisestä ei ole. Suomalaiset sudet ovat siis puhtaasti susia, eivät koirasusia. 98 yksilön näytemäärä on enemmän kuin kattava otos Suomen susikannasta.

5. Voiko tänä päivänä luonnossa olla koirasusia?

Yksittäisiä koirasusia voi löytyä luonnosta. Koska kyseessä on haitallinen vieraslaji, ne poistetaan tunnistamisen jälkeen.

Tutkimustuloksen mukaan koirien geenejä ei ole sekoittunut susien perimään Pohjoismaissa. Se, ettei luontoon synny merkittävää määrää risteymiä, voi tarkoittaa esimerkiksi: a) koiria ei liiku suurissa määrin vapaana (hyvä koirakuri), b) risteymät eivät selviä luonnossa jatkamaan sukuaan tai c) risteymät on onnistuttu poistamaan tehokkaasti.

Talven DNA-näytekeräys tarjoaa tiheän kamman luonnossa elävien koirasusien löytämiseen ja tunnistamiseen.

Lopen koiratarhan rikostapausta selvittää poliisi. Kyseisten tarhattujen yksilöiden geneettinen tausta on tutkittu poliisitutkinnan yhteydessä.

Yläreunan kuva: Seppo Ronkainen