Uutiset Kala, Ympäristö

Luonnonvarakeskus on julkaissut asiantuntija-arvion siitä, miten Suomen rannikon kalalajien kalastuksen säätelyä voitaisiin kehittää. Rannikon kalakantojen tilaa ja säätelyn tehostamistarpeita ja -mahdollisuuksia on tarkasteltu raportissa lajikohtaisesti.

− Ehdotetut toimet edistäisivät tietoon perustuvaa kalastuksen säätelyä ja lisäisivät rannikkolajeihin kohdistuvan kalastuksen kestävyyttä, Luken erikoistutkija Mikko Olin toteaa.

Alueellisen ja paikallisen säätelyn tavoitteena muun muassa kuturauhan turvaaminen

Kalastuksessa ja rannikkoympäristön tilassa tapahtuvat muutokset vaikuttavat kalastuksen säätelytarpeisiin. Viimeaikainen kehitys on johtanut siihen, että entistä suurempi osa saaliista pyydetään sesonkiluontoisesti silloin kun se on helpoimmin saatavilla, eli yleensä kutuaikana. Yksi säätelyn keskeisistä tavoitteista tulisikin jatkossa olla kalojen kuturauhan turvaaminen:

− Merenkurkussa useat osakaskunnat ovat rauhoittaneet siian pyynniltä loka–marraskuussa kutuaikaan arvokkaana pidetyn merikutuisen kannan suojaamiseksi. Siian kuturauhoituksen perusteena on mahdollistaa merikutuisten siikojen luonnonlisääntyminen ja vähentää tehokkaasti kalastuspainetta, koska luonnonkannat eivät kestä voimakasta kohdennettua pyyntiä. Tarkoitus ei siis ole kokonaan estää merikutuisen siian hyödyntämistä, Luken tutkija Lari Veneranta kertoo.

Lisääntymisaikaiset hyvin toteutetut ja tarkasti rajatut kalastusrajoitukset muodostavat tärkeän osan alueellisesti ja paikallisesti toteutettavaa kalastuksen säätelyä ja kalatuotannon jatkuvuuden turvaamista. Kuva: Lari Veneranta, Luke

− Lisääntymisaikaisten hyvin toteutettujen ja tarkasti rajattujen kalastusrajoitusten tulisi muodostaa tärkeä osa alueellista ja paikallista kalastuksen säätelyä ja kalatuotannon jatkuvuuden turvaamista. Tämä koskee esimerkiksi kuhan, ahvenen ja hauen kalastusta. Tätä toimintaa kannattaisi huomattavasti tehostaa nykyisestä, kuvailee Luken erikoistutkija Antti Lappalainen.

Nahkiaisen säätelyssä jokialueiden välistä alueellista yhteistyötä on lisättävä

Nahkiaissaalis on vähentynyt huomattavasti viimeisen neljän vuosikymmenen aikana. Nahkiaissaaliit vaihtelevat luontaisestikin paljon vuodesta toiseen, mutta useimmissa joissa viime vuosikymmeninä havaittu saaliiden väheneminen liittyy todennäköisesti suurelta osin ihmistoiminnasta aiheutuvaan jokien tilan heikkenemiseen ja siitä johtuvaan nahkiaiskantojen taantumiseen. Lasku on ollut erityisen dramaattista alaosaltaan padotuissa joissa.

Siksi nahkiaisen kalastuksen paikallista säätelyä on syytä jatkaa ja jokialueiden välistä alueellista yhteistyötä säätelyn toteuttamisessa perusteltua lisätä. Lisäksi tarvitaan uutta tietoa:
−Nahkiaissaaliista huomattava osa käytetään nykyisin voimalaitosten ohittavin ylisiirtoihin. Jatkossa olisi tarpeen selvittää ylisiirtojen kokonaisvaikutuksia nahkiaiskantoihin, toteaa johtava vesitalousasiantuntija Kimmo Aronsuu Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta.

Ehdotetut lisäsäätelyn muodot täydentävät rannikon kalastuksen säätelyn perinteisiä menetelmiä

Asiantuntijoiden tekemän tarkastelun pohjalta ehdotetut lisäsäätelytoimet olisivat pienehköjä lisäyksiä ja tarkennuksia nykyisin käytössä oleviin säätelytoimiin ja kohdistuisivat sekä pyydyskalastukseen että vapakalastukseen.

− Rannikkolajien kalastuksen säätelyn tärkeimpiä menetelmiä ovat jatkossakin mittarajat, käytettävien pyydysten määriä ja ominaisuuksia koskeva säätely, ajalliset ja paikalliset kalastusrajoitukset ja mahdollisesti myös esimerkiksi päiväkohtaiset saaliskiintiöt, Lappalainen toteaa.

Rannikon fladat ja kluuvit ovat merkittäviä kevätkutuisten kalojen lisääntymisalueita. Paikallisesti ja ajallisesti kohdennetut kalastusrajoitukset voivat tulla kyseeseen lisääntymisen turvaamiseksi. Kuva: Pavel Alekseychik, Luke

Alla olevasta taulukosta käy ilmi raportin lajikohtaiset säätelytoimet ja niihin ehdotetut lisätoimenpiteet.

Laji Nykysäätely Lisäsäätelysuosituksia Muut suositukset
Ahven Ei säätelyä. Lisääntymisaikaisia kalastuskieltoja tärkeimmille lisääntymisalueille. Suurikokoisten yksilöiden vapauttamisen suositus.
Hauki Ei mainittavaa säätelyä.
Muutamia paikallisia rauhoituspiirejä.
Lisääntymisaikaisia kalastuskieltoja tärkeimmille lisääntymisalueille. Joissain tilanteissa mahdollisesti päiväkohtaiset saaliskiintiöt tai ylä- / välimittasäätely.
Made Ei säätelyä. Pilkintä madeharalla kielletty Ei lisäsuosituksia. Kantojen heikentymisen syitä tulisi selvittää.
Kampela Ei säätelyä. Ei lisäsuosituksia.
Nahkiainen Rauhoitus 1.4.–15.8 (kalastusasetus), lisäksi paikallisia säätelytoimia. Kalastuksen säätelyn aiempaa laajempialainen suunnittelu kalatalousalueiden yhteistyössä. Ylisiirtojen suuntaaminen alueille,
joissa niistä on suurin hyöty. Toiminnan tuloksellisuuden selvittäminen
Lahna & särki Ei säätelyä. Ei lisäsuosituksia. Jos pyynti tehostuu, kantojen tilan
seuranta syytä aloittaa (kaupallisen saaliin näytteenotto)
Kuha Alamitta. Muutamia paikallisia rauhoituspiirejä.
Alueellisia/paikalisia
verkkojen silmäkokorajoituksia.
Verkkojen silmäkokorajoitukset vastaamaan alamittoja, erityisesti Saaristomerellä.
Lisääntymisaikaisia kalastuskieltoja tärkeimmille lisääntymisalueille. Joissain tilanteissa mahdollisesti paikalliset päiväkohtaiset saaliskiintiöt.
Suurikokoisten yksilöiden vapauttamisen suositus.
Siika Verkkojen silmäkokosäätely (43 mm, Merenkurkku 40 mm). Kutuaikaisia paikallisia kalastusrajoituksia Merenkurkussa. Ei lisäsuosituksia. (Perämeren vaellussiian
kutukantojen ikä- ja kokorakenteen parantamiseksi siiankalastuksessa verkon pienimmän solmuvälin kasvattaminen Pohjanlahdella 45 mm:iin olisi perusteltua, mutta heikentäisi jo nykyisellään alhaisella tasolla olevia siikasaaliita, jotka vaellussiian osalta
perustuvat paljolti istutuksiin)
Suomenlahden vaellus- ja merikutuisen siikaan liittyvän tietopuutteen paikkaaminen. Siikaonginnan
saaliita koskeva selvitys. Kantakohtaisen vaellussiikaseurannan
kehittäminen eri rannikkoalueille.
Hylkeiden pyynnille ja siikakannoille aiheuttaman haitan vähentäminen. Tornionjoen luonnonvaraisten siikakantojen seuranta. Mikäli kutukantojen ikä- ja kokorakennetta pyritään korjaamaan,
solmuvälisäätelyn aiheuttama
saalismenetys tulisi kompensoida
vaellussian istutusmääriä kasvattamalla.