Siirry pääsisältöön

Suomalaiset rotat eivät ole vastustuskykyisiä jyrsijämyrkyille

Uutinen 27.5.2021

Turvallisuus- ja kemikaaliviraston sekä Luonnonvarakeskuksen tiedote

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto ja Luonnonvarakeskus ovat ensimmäisen kerran tutkineet rottien ja kotihiirien resistenssiä eli vastustuskykyä jyrsijämyrkkyjä vastaan. Tulokset osoittavat, että rotat eivät ole vastustuskykyisiä antikoagulanttia sisältäville jyrsijämyrkyille Suomessa.

Kun rottia torjutaan jyrsijämyrkyillä, käytössä on useimmiten antikoagulanttia sisältävä jyrsijämyrkky. Antikoagulantit estävät veren hyytymisen ja aiheuttavat jyrsijöiden kuoleman noin viikon kuluessa tappavan annoksen syömisestä. Rotta on yleinen ja vaikeasti torjuttava tuhojyrsijä, joka on epäluuloinen kaiken uuden suhteen ja osaa varoa myös uusia ravintolähteitä. Antikoagulanttien tehokkuus rotanmyrkkynä perustuu siihen, että rotta ei osaa yhdistää heikentyvää oloaan tai lajitovereiden kuolemaa antikoagulantteihin viipeellä tulevan vaikutuksen takia.

Jos antikoagulantteja sisältäviä jyrsijämyrkkyjä käytetään pitkään ja paljon, jyrsijöillä voi yleistyä vastustuskyky myrkkyjä kohtaan, kuten Manner-Euroopassa laajalti on tapahtunut. Tällöin antikoagulantti voi pahimmillaan olla tehoton vastustuskykyistä yksilöä kohtaan tai sitä tarvitaan suurempia annoksia, jotta resistentti jyrsijä kuolee. Resistenssi perustuu veren hyytymiseen liittyvän Vkorc1-geenin muunnoksiin, joita tunnetaan useita. Tuhojyrsijöiden resistenssiä voidaan tutkia tunnistamalla yksilön muunnos geeniteknologian avulla.Turvallisuus- ja kemikaaliviraston ja Luonnonvarakeskuksen tutkimuksessa rottia ja kotihiiriä kerättiin Länsi- ja Lounais-Suomen maatalousalueelta sekä Helsingin, Turun ja Porin kaupunkien alueilta. Jyrsijänäytteistä tutkittiin Vkorc1-geenin muunnokset. Kotihiiristä 65 prosentilla havaittiin resistenssimuunnos. Tällaiset hiiret ovat resistenttejä ainakin kumatetralyylille, mahdollisesti myös difenakumille ja bromadiolonille, joten näitä antikoagulantteja ei kannata käyttää kotihiiren torjumiseen. Rotista ei löytynyt Euroopassa yleisiä resistenssimuunnoksia, joten tutkimuksessa käytetyn otannan perusteella suomalaiset rotat eivät ole resistenttejä antikoagulanteille. Rottien torjunnassa voikin käyttää kaikkia antikoagulantteja.

Rotta on Suomessa yleinen tuhoeläin varsinkin kaupunkialueilla ja maatiloilla. Kotihiiri sen sijaan on selvästi harvemmin tavattava tuholainen ja esiintyy vain tietynlaisissa ympäristöissä kuten esimerkiksi viljasiiloissa. Kaupungeissa kotihiiret ovat harvinaisia. Suomessa huomattavasti yleisimmin tuhoja aiheuttaa metsähiiri. Metsähiiren mahdollista resistenssiä ei tunneta, koska sen muunnosten tunnistus ei onnistunut käytössä olevilla menetelmillä. Koska metsähiiri on rotan ohella yleisin tuhojyrsijä Suomessa, tulisi antikoagulanttien tehokkuutta ja resistenssiä selvittää tarkemmin myös metsähiirillä.