Uutiset Riista

Suden DNA-näytekeräys päättyy helmikuun loppuun, kun nuorten susien vaellus käynnistyy toden teolla. Talven näytesaalis on ollut erinomainen. Kiitos kuuluu sadoille vapaaehtoisille näytekerääjille eri puolilla Suomea.

Suden jätöksiä on lähetetty DNA-analyysiin jo 767 kappaletta eri puolilta Suomea (tilanne 19.2.2021). Lisäksi suuri määrä näytteitä odottaa kuljetusta analysoitavaksi. Sää jätösten etsimiseen ja keräämiseen on ollut loistava. Susien lumijäljet helpottavat jätösten löytymistä, ja jätöksen DNA säilyy pakkasella hyvin.

Tänään, maanantaina 22. helmikuuta, käynnistyy suden DNA-näytekeräyksen viimeinen viikko.

Painavin syy keräyskauden päättymiseen on biologia. Susien käytös muuttuu maaliskuussa. Sudet eivät enää liiku säännöllisesti yhdessä laumana, ja nuoret sudet lähtevät vaeltamaan synnyinreviiriltään.

Lisäksi aineiston analyysi on aloitettava maaliskuussa, jotta tuore kanta-arvio on valmis kesäkuussa.

DNA-näytteitä kerättiin viime viikolla Ullavalla. Kuva: Mikael Luoma, Suomen riistakeskus

Nuoren suden tavoite on löytää kumppani ja reviiri jälkikasvun kasvattamiseen

Talvella kerätyt DNA-näytteet antavat hyvän kuvan reviirillä asuvista susista. Maaliskuussa tilanne muuttuu.

Nuori susi elää synnyinlaumassaan vajaasta vuodesta kahteen. Lähtö koittaa tavallisesti noin vuoden iässä, kun emo valmistautuu seuraavien pentujen syntymään. Osa edellisen vuoden pennuista jää reviirille avustamaan uusien pentujen hoidossa ja jättää reviirin myöhemmin kesällä tai syksyllä.

Keväällä susikannan tutkiminen muuttuu vaikeammaksi, kun nuoret sudet lähtevät vaeltamaan. Talvella 2017—2018 yksi vaeltava susi tavattiin kahden kuukauden aikana neljältä eri susireviiriltä. Kyseinen susi lähti vaeltamaan keskimääräistä aikaisemmin. Tyypillisesti liikehdintä on voimakkaimmillaan helmikuun jälkeen.

Synnyinreviiriltään lähteneen nuoren suden vaellusreitin pituus vaihtelee muutamasta kymmenestä tuhansiin kilometreihin. Pitkät reitit ovat yleensä polveilevia. Susi saattaa pysähtyä välillä viikoiksi yhdelle alueelle ja jatkaa sitten mutkittelevaa kulkuaan.

Maaliskuusta eteenpäin suden DNA-näytteitä voi löytyä ties mistä. Läpikulkumatkalla oleva susi voi jättää jätöksiä muiden susien reviirille. Silloin reviirin jäljistä ja DNA-näytteistä osa on reviirillä vakituisesti asuvien ja osa kuljeskelevien susien jättämiä. Siksi DNA-näytteistä on maaliskuusta alkaen hyvin hankalaa hahmottaa reviirien rajoja tai susilaumojen kokoa.

Ensi talven DNA-näytteistä selviää, mihin nuoret sudet päätyvät perustamaan omat reviirinsä.

Kanta-arvio keskittyy laumojen ja parien määrän selvittämiseen

Ennen nuorten susien lähtöä noin 85 prosenttia susista elää perhelaumoissa tai pareina. Perhelaumojen määrä on tärkeä susikannan elinvoimaisuuden mitta.

DNA-näytteitä kertyy marras-helmikuun ajalta valtavasti. DNA-näytteiden ja muiden kanta-arvion aineistojen koostava analyysi on aloitettava maaliskuussa, jotta pystymme julkaisemaan tuoreen kanta-arvion kesäkuussa.

DNA-näytteiden lisäksi kanta-arvioon käytetään Tassu-järjestelmään kirjattuja suden pari- ja laumahavaintoja, kuolleisuustilastoja ja suurpetotutkimuksen maastotyön tuottamaa aineistoa. Eri aineistot täydentävät toisiaan ja muodostavat yhdessä laadukkaimman mahdollisen kanta-arvion.

Seuraavaksi suden DNA-näytteet analysoidaan Turun yliopiston evoluutiobiologian sovelluskeskuksessa. Toimitettujen näytteiden määrästä julkaistaan maaliskuussa yhteenveto riistahavainnot.fi-sivulla. Maaliskuussa Luonnonvarakeskuksen ja Suomen riistakeskuksen henkilöstö kerää täydentäviä näytteitä kohdennetusti, jos esimerkiksi alueella on susien laumahavaintoja, mutta ei vielä riittävästi DNA-näytteitä.

Kanta-arvion aineistojen käsittely käynnistyy maaliskuussa. DNA-tulosten saavuttua Luken tutkijat kokoavat reviirikohtaiset aineistot. Aineistojen tuottamaa tietoa hyödynnetään mallinnuksessa ja lopulta kaikki aineistotiedot tuloksineen kirjataan raporttimuotoon. Kanta-arvio julkaistaan totuttuun tapaan kesäkuussa.

Voit jo nyt tutustua tämän talven ensimmäisiin DNA-tuloksiin kartalla (riistahavainnot.fi).

Tutustu kanta-arvion tekemiseen lyhyen videon avulla (4,5 min):

Verkkosivun artikkelikuva