Uutiset Kala

Silakka on Suomen monipuolisin kalalaji. Se maistuu niin paistettuna, savustettuna kuin marinoituna. Silakkaa syömällä puhdistat Itämerta. Silakka saa myös turkiseläinten turkin kiiltämään ja kalan kasvamaan. Kaiken lisäksi silakkakannat voivat hyvin ja hopeakylkiä riittää meressä.

Kuva: Pro Kala ry
Kuva: Pro Kala ry

”Suomeen rekisteröidyt kalastusalukset pyydystivät viime vuonna silakkaa 130 miljoonaa kiloa. Silakkakannat ovat vahvoja, ja saalista on saatu viime vuosina ennätyksellisen paljon. Jatkossa silakkaa voidaan pyytää entistäkin enemmän. Valtaosa saaliista kalastetaan Selkämereltä troolilla”, sanoo tutkija Pirkko Söderkultalahti Luonnonvarakeskuksesta.

Pyynti ei rasita Itämerta, vaan puhdistaa sitä. Itämeren ravinteet sitoutuvat ravinnon kautta kaloihin. Kalastajat poistavat silakan mukana Itämerestä yli 500 tonnia fosforia ja 2 700 tonnia typpeä.

Uusia ja perinteisiä herkkuja

Paistetut silakat, silakkapihvit, savusilakat ja maustesilakat ovat perinteisiä silakkaherkkuja, mutta nykyaikana silakasta valmistuu vaikkapa risottoa, sushia ja tapaksia. Silakka sopii arkeen ja juhlaan ja on hyvää ja terveellistä ravintoa.

”Minusta silakka on parasta paistettuna, ruisjauho-suola-valkopippuri seoksessa kieriteltynä, voi-kasvisöljy -seoksessa paistettuna. Myös savusilakka ruisleivän päällä on herkkua”, Söderkultalahti kertoo omasta silakan käytöstä.

Silakan käyttö on arvioitu luonnonvarakeskuksen merialueen kaupallista kalastusta, kalan tuottajahintoja, ulkomaankauppaa ja jalostusta koskevien tilastojen perusteella.
Silakan käyttö on arvioitu luonnonvarakeskuksen merialueen kaupallista kalastusta, kalan tuottajahintoja, ulkomaankauppaa ja jalostusta koskevien tilastojen perusteella. (klikkaa kuva isommaksi)

Luonnonvarakeskuksen tutkija Jari Setälän mukaan suomalaisia pitäisi innostaa syömään silakkaruokia entistä enemmän. Silakkaa on hyvin saatavilla ja sen tarjonta ei ole niin kausiluonteista kuin monien muiden luonnonkalojen. Setälä itse pyöräyttää lempisilakkansa ruisjauhossa tai cashewpähkinärouheessa ennen paistamista.

Pääosa viennistä Tanskaan

Itäisessä Euroopassa arvostetaan silakkaa ja kilohailia.

”Suomalaiset veivät paljon silakkaa Venäjälle ennen kuin vienti tyrehtyi elintarvikkeiden tuontikieltoon. Nyttemmin silakkaa viedään muualle Itä-Eurooppaan, mutta pääosa viennistä suuntautuu tänä päivänä Tanskaan”, Setälä kertoo.

Kalastajat purkavat kymmeniä miljoonia kiloja saalista Ruotsin satamiin, josta sitä viedään Tanskaan eläinrehujen raaka-aineeksi.

silakka_saalis-skaalattu_
Kaupallisen kalastuksen saalis merialueittain vuonna 2015, 1000kg

Kalajauhotehdas kierrättää ravinteita

Iso osa silakkasaaliista käytetään turkiseläinten rehuksi. Turkiselinkeino on yksi kotimaisen kalastuksen tukijalka ja turkistarhoilla silakasta jalostuu merkittäviä vientituotteita.

”Tämän vuoden alussa Kemiönsaaren Kasnäsiin perustettiin Suomen ensimmäinen kalajauhotehdas. Kalajauhotehdas synnyttää silakalle uutta kysyntää ja työpaikkoja saaristoon”, Setälä jatkaa.

Silakkajauhosta voidaan tehdä ympäristöystävällistä kotimaista kalarehua. Itämeren kalasta tehtyä rehua käyttävä kalankasvatuslaitos ei enää lisää vaan kierrättää Itämeren ravinteita.

Tutkimus etsii silakasta uutta liiketoimintaa            

Luonnonvarakeskus tutkii silakan uusia käyttömahdollisuuksia, jotta tämän merkittävän luonnonvaran arvoa voidaan entisestään kasvattaa.  Silakka sisältää terveellisiä omega-3 rasvahappoja ja muita bioaktiivisia tuotteita, joita eristämällä saadaan korkean lisäarvon tuotteita. Tutkimuksen tavoitteena on synnyttää tuoteinnovaatioita, joiden varaan voidaan jatkossa rakentaa uutta kotimaista liiketoimintaa.

Luken kalastustilastot ovat pohjana päätöksenteolle ja tutkimukselle. Tilastoja tarvitaan, kun seurataan kalakantojen tilaa, kalastuksen kehitystä ja kannattavuutta. Kalastustilastoja käytetään päätettäessä muun muassa vuotuisista Itämeren silakkakiintiöistä.