Uutiset Kala

Luonnonvarakeskus (Luke) on selvittänyt, onko Saimaan järvilohen luontaisen lisääntymisen palauttaminen mahdollista kannan elinkelpoisuuden ja geneettisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Vuosina 2013–2020 toteutetun tutkimuksen tulokset osoittavat, että äärimmäisen uhanalainen Saimaan järvilohi on saatu lisääntymään luonnossa kunnostetussa kutujoessa ja jälkeläisten perinnöllistä monimuotoisuutta on saatu lisättyä. Tutkimus on julkaistu PLoS One -tiedejulkaisussa.

Saimaan järvilohen tärkeimpiin entisiin kutujokiin kuuluvassa Ala-Koitajoessa on parannettu joen virtaamaa lisäämällä veden juoksutusta vuodesta 2013 alkaen. Luke ja Pohjois-Savon ELY-keskuksen Järvi-Suomen kalatalouspalvelut ovat yhteistyössä kunnostaneet sopivaa elinympäristöä järvilohelle rakentamalla jokeen kutu- ja poikassoraikkoja. Ala-Koitajoella tehtyjen toimenpiteiden seurauksena Saimaan järvilohi on saatu lisääntymään luonnossa, selviää Luken tutkimuksesta.

Lisäksi uusien, luonnossa syntyvien järvilohien geneettistä muuntelua pyrittiin tutkimuksessa lisäämään siirtämällä Pielisjoessa sijaitsevasta Kuurnasta pyydettyjä kutukaloja sekä Luken Enonkosken ja Paltamon laitoksissa kasvatettuja emokaloja kunnostetuille kutualueille. Kutemaan siirrettyjen emokalojen geneettistä muuntelua on saatu siirtymään hyvin luonnossa selviytyvään jälkeläispopulaatioon.

– Näin järvilohi ei ole enää pelkästään laitosviljelyn varassa, vaikka Ala-Koitajoen luontainen vaelluspoikastuotanto ei vielä riitäkään täydellisen luonnonkierron syntymiseen. Luonnonvarainen lisääntyminen säilyttää kuitenkin alkuperäistä järvilohen geneettistä monimuotoisuutta paremmin kuin pelkkä laitosviljely, Luken erikoistutkija Jorma Piironen sanoo.

Tutkimuksen aineisto koostui vuosina 2014–2018 Ala-Koitajoesta kerätyistä poikas- ja kutupesänäytteistä sekä Kuurnan ja Enonkosken kasvattamoista otetuista emokalanäytteistä. Näytteet otettiin yhteensä 122:sta jokeen siirretystä emokalasta, 218:sta kutupesistä kerätystä mätinäytteestä sekä 432:sta joessa syntyneestä poikasesta.

Ala-Koitajoki on 24 kilometriä pitkä joki, jonka luonnontilainen keskivirtaama on noin 70 m3/s. Kuva: Markku Gavrilov, Luke.

Yksilöiden sukulaisuuden tunteminen auttaa säilyttämään geneettisen monimuotoisuuden tulevaisuudessa

Geneettinen monimuotoisuus on lajien säilymisen edellytys. Riittävän geneettisen monimuotoisuuden säilyttäminen edellyttää tietoa siitä, kuinka paljon perinnöllistä muuntelua populaatiossa on sekä siitä, kuinka läheistä sukua yksilöt ovat. Tutkijat analysoivat nämä evänäytteistä analysoidun DNA:n avulla. Tutkimuksen tavoitteena oli myös selvittää, miten hyvin laitoksessa viljeltyjen ja luonnossa kasvaneiden emojen geneettinen muuntelu säilyy luonnossa syntyneissä poikasissa.

– Saimaan järvilohipopulaation geneettinen muuntelu on selvästi vähäisempää kuin merilohella, mikä on seurausta populaation pitkään jatkuneesta pienestä koosta. Tämän vuoksi sen perinnöllisen monimuotoisuuden säilymiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota, Piironen sanoo.

Emokaloista 53 prosentilla havaittiin jälkeläisiä luonnossa. Luonnosta pyydettyjen emojen lisääntyminen kunnostetulla alueella onnistui kuitenkin paremmin. Laitoksessa kasvatettujen emokalojen poikasia havaittiin vain 16 prosentilla siirretyistä emoista, kun luonnosta pyydetyillä emoilla havaittiin jälkeläisiä 69 prosentilla.
Yksilöiden sukulaisuuden tunnistuksen perusteella kalanviljelylaitoksessa tehtävää järvilohen viljelyä voidaan tehostaa siten, että viljely ylläpitää perinnöllistä monimuotoisuutta paremmin.

– Sukulaisuuden tunnistuksen perusteella hedelmöitykset voidaan suunnitella niin, että sukulaispariutumisia vältetään, mikä ylläpitää monimuotoisuutta paremmin. Samoin hedelmöityksiin voidaan valita perinnöllisesti kaikkein erilaisimmat emot, mikä myös tukee monimuotoisuutta, Piironen toteaa.

Luken tutkimusta rahoittivat Luke, Pohjois-Savon ELY-keskus, maa- ja metsätalousministeriö (MMM) sekä Vattenfall AB.

Lisätietoa:

Erikoistutkija Tuomas Leinonen, tuomas.leinonen(at)luke.fi, puh. +358 29 532 2020
Erikoistutkija, emeritus Jorma Piironen, piironen.jorma(at)gmail.com, puh. +358 45 612 5833
Erikoistutkija Marja-Liisa-Koljonen, Luonnonvarakeskus, marja-liisa.koljonen(at)luke.fi, puh. +358 29 5327 315

Julkaisu: Restored river habitat provides a natural spawning area for a critically endangered landlocked Atlantic salmon population