Uutiset Maatalous, Puutarha, Tilasto

Maatilojen varastoissa oli tammikuun puolivälissä ruoka- ja ruokateollisuusperunaa yhteensä 107 miljoonaa kiloa, josta ruokaperunan osuus oli 91 miljoonaa kiloa. Ruokaperunavarastot ovat pienentyneet tänä talvena keskimäärin 25 miljoonan kilon kuukausivauhtia eli hieman viimevuotista hitaammin. Kokonaisvarastomäärä oli 9,7 miljoonaa kiloa suurempi kuin tammikuussa 2019.

– Perunan varastomäärissä näkyvät kasvukauden vaihtelevat sääolot. Viime kesänä päätuotantoalueista erityisesti Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus kärsi halloista ja satotaso jäi normaalia alhaisemmaksi. Sen sijaan Hämeessä kasvuolot olivat hyvät. Tammikuun puolivälissä Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjanmaan ELY-keskusten maatilojen varastoissa oli 55 miljoonaa kiloa eli 60 prosenttia Suomen ruokaperunoista, kertoo yliaktuaari Anna-Kaisa Jaakkonen Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Kuva: Veikko Somerpuro

Perunalle löytyy käyttöä

Ruoka- ja ruokateollisuusperunan päätyminen eri käyttötarkoituksiin riippuu vuodesta. Sadon määrä, laatu, kotimainen kulutus, perunamarkkinat muualla Euroopassa ja maailmalla sekä perunan hinta vaikuttavat perunavarastojen tyhjentymiseen. Jauhoisimmat eli tärkkelyspitoisimmat perunaerät voidaan käyttää perunahiutale- ja tärkkelystuotannossa.

Tänä vuonna perunan laatu on lievästi edellisvuotta heikompi: joulukuussa 2019 ruokaperunan lajittelussa hyväksi havaitun eli kauppakelpoisen perunan osuus oli 78,8 prosenttia, kun vuotta aiemmin se oli 79. Tällöin esimerkiksi rupiset ruokaperunat voidaan käyttää ruokaperunateollisuudessa kuorittavaksi perunaksi.

Tuottaja saa alle 20 senttiä perunakilosta

Ruokaperunan hinta 19,19 euroa sadalta kilolta oli joulukuussa 2019 samalla tasolla kuin vuotta aikaisemmin, jolloin perunasta maksettiin 19,18 euroa sadalta kilolta. Perunan hinnan muutoksilla ei näytä olevan vaikutusta sen kulutukseen Suomessa.

– Perunan vientimahdollisuudet ovat tänä talvena Itä-Euroopan suunnassa, koska Venäjä ei edelleenkään ole avannut virallisesti tuontia EU-maista. Toki suomalaisen elintarvikeviennin yksi perushaaste on kuljetuskustannukset, jotka nostavat tavaran hintaa, pohtii Anna-Kaisa Jaakkonen.

Tilaston taustaa

Varastokyselyyn osallistuivat ne ruoka- ja ruokateollisuusperunaa viljelevät tilat, joiden peruna-ala oli vähintään viisi hehtaaria.

Tällaisia tiloja oli 448 ja niiden ruoka- ja ruokateollisuusperuna-ala oli yhteensä 10 701 hehtaaria. Viime vuoteen verrattuna tilojen lukumäärä väheni 13:lla eli kolmella prosentilla. Ala kasvoi 231 hehtaarilla, kasvua kaksi prosenttia. Keskimääräinen ruoka- ja ruokateollisuusperuna-ala oli 24 hehtaaria tilaa kohti. Tilastokyselyssä oli mukana puolet näistä tiloista. Vastausprosentti oli hyvä, 94.