Uutiset Ilmasto, Kiertotalous, Ruoka, Ympäristö

Luonnonvarakeskus (Luke) viimeistelee parhaillaan kansallista tiekarttaa ruokahävikin vähentämiseksi. Alkuvuodesta 2021 julkaistavan tiekartan kuusi keihäänkärkeä ohjaavat ruokaketjua hävikin ja elintarvikejätteen vähentämisessä.

Euroopan komissio asetti vuonna 2019 kaikille jäsenmaille velvoitteen elintarvikejätteen mittaamisesta vuodesta 2020 lähtien. Luonnonvarakeskus (Luke) on rakentanut vuodesta 2018 alkaen kansallista ruokahävikin seurantajärjestelmää koko elintarvikeketjulle yhteistyössä alan toimijoiden ja ministeriöiden kanssa. ”Ruokahävikin ja elintarvikejätteen mittaamisella ja vähentämiselle on vahva poliittinen paine osana kiertotaloutta. Ruokahävikin vähentäminen on tärkeää jo kuluttajien ja toimijoiden kukkaron kannalta ja lisäksi hävikiksi päätyvän turhan ruoan tuottamisen ilmasto- ja ympäristövaikutukset ovat kaikkein tarpeettominta ympäristökuormaa.”, erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri Lukesta sanoo.

Tiekarttatyössä on tunnistettu kuusi keihäänkärkeä, jotka ohjaavat ruokaketjua ratkaisujen tekemisessä eri näkökulmista. Keihäänkärjet täydentävät toisiaan, jolloin hävikin ja elintarvikejätteen vähentämiseen tähtäävä muutos on mahdollisimman kokonaisvaltainen ja tehokas.

”Tiekartassa tunnistettuja keinoja ovat esimerkiksi vapaaehtoiset sopimukset, hävikkitiedon jakamisen liittäminen osaksi opetussuunnitelmaa, ravintoloiden menekin ennustejärjestelmät sekä hävikkisovellukset, jotka ohjaavat kotitalouksia vähentämään hävikkiään”, listaa tutkija Hanna Hartikainen.

Ruokahävikin seuranta ja tiekartta -hankkeessa on kehitetty menetelmiä ruokahävikin ja elintarvikejätteen seurantaan jokaisessa ketjun vaiheessa. Tärkeänä päämääränä on ollut myös tunnistaa keskeisimmät ruokahävikin vähentämiskeinot ja muodostaa niiden pohjalta ensimmäinen kansallinen ruokahävikkitiekartta. ”Tutkimusryhmä on rakentanut tiekarttaa perehtymällä kotimaisiin ja kansainvälisiin ruokahävikkitutkimuksiin, haastattelemalla asiantuntijoita sekä järjestämällä alan toimijoille työpajan”, tutkija Inkeri Riipi kertoo.

Tiekartan työstö jatkuu syyskuussa asiantuntijakierroksella ja marraskuussa 2020 pidettävällä laajalla työpajalla. Työpajassa ketjun toimijat sitoutetaan tiekartassa esitettyihin toimenpide-ehdotuksiin. Tiekartta julkaistaan alkuvuodesta 2021.

Termien selitys:

  • Elintarvikejäte = syömäkelvoton (kuten luut ja hedelmien kuoret) ja syömäkelpoinen (ainakin alun perin) ruoka, mitä ei hyödynnetä ihmisravintona, rehuna tai muuna arvokomponenttina.
  • Ruokahävikki = alun perin syömäkelpoinen ruoka, jota ei hyödynnetä ihmisravintona, rehuna tai muuna arvokomponenttina.

Ruokahävikin seuranta ja tiekartta -hanketta rahoittavat maa- ja metsätalousministeriö (MMM) (päärahoittaja), ympäristöministeriö (YM), työ- ja elinkeinoministeriö (TEM), Elintarviketeollisuusliitto (ETL), Päivittäistavarakauppayhdistys (PTY), Matkailu- ja Ravintolapalvelut (Mara)ja  Luonnonvarakeskus (Luke).