Rukiin koko genomin sekvensointi tuo uusia näkymiä lajin ilmastokestävyyteen ja hyödyntämiseen

Luonnonvarakeskus ja kansainvälinen, 39 muun tutkimuslaitoksen muodostama tutkijakonsortio ovat ensimmäisinä sekvensoineet rukiin koko genomin. Rukiin perimän avaaminen ohjaa sen tulevaa jalostusta ja tarjoaa välittömiä hyötyjä, kun ruista käytetään vehnälajikkeiden kehittämisessä. Tutkimus julkaistiin Nature Genetics -julkaisussa maaliskuussa.

Genomisekvenssi mahdollistaa uusien jalostusmenetelmien kehittämisen rukiille. Sen ansiosta voidaan tehostaa ja tarkentaa lajikejalostusta, jolla parannetaan rukiin ominaisuuksia, kuten satoisuutta tai taudinkestävyyttä. ”Rukiin perimän avulla ymmärrämme paremmin sen sopeutumispotentiaalia, ja voimme vastata tehokkaammin myös tulevaisuuden ilmastohaasteisiin”, kertoo Luken professori ja hankkeen päätutkija Alan Schulman.

Ruis on vilja, joka kestää hyvin pohjoisia olosuhteita, tauteja ja vaikeaa ilmastoa. Nykyään rukiin maailmanlaajuinen viljelypinta-ala on 4,1 miljoonaa hehtaaria. Yli 80 prosenttia maailman rukiista viljellään n Euroopassa, jossa uudet ilmastonmuutokseen ja kasvitauteihin liittyvät haasteet tulevat ajankohtaisiksi seuraavina vuosikymmeninä. Ruis on peräisin Turkin alueelta, ja aikoinaan sitä viljeltiin suurimmassa osassa Länsi- ja Etelä-Euroopan vähempiarvoisia viljelysmaita. Nykyään ruista viljellään melko paljon myös Espanjassa, Pohjois-Amerikassa ja Australiassa. Ilmastonmuutoksen vaikutukset uhkaavat kaikkia näitä alueita. ”Genomisekvenssi auttaa tunnistamaan sellaisia perinnöllisiä piirteitä, joiden avulla kasvinjalostajat voivat vauhdittaa uusien, muuttuviin olosuhteisiin soveltuvien lajikkeiden tuotantoa”.

Rukiissa on useita ominaisuuksia, joista on hyötyä myös vehnän jalostuksessa. Leipävehnälajikkeita risteytetään usein rukiin kanssa satoa parantamaan. ”Ruis on vehnän lähisukulainen, joten risteytyksiä voidaan tehdä. Tärkeintä on varmistaa, että risteytyksissä ei siirry sellaisia ominaisuuksia, joita ei haluta vehnään. Genomisekvenssin tuntemisesta on tässä suuri hyöty”.

Ruista on viljelty Suomessa yli 2 000 vuoden ajan. Ruis mainitaan Kalevalassa ja se on keskeinen osa suomalaista ruokakulttuuria vielä nykyäänkin.  Ruis on viljalaji, joka kestää ilmastovaikutuksia poikkeuksellisen hyvin. Se on Suomen kansallisruoaksikin vuonna 2016 äänestetyn ruisleivän tärkein ainesosa. ”Haluamme, että myös tulevat sukupolvet saavat pöytäänsä hyvää ruisleipää, jolla on valtavasti terveyttä edistäviä ominaisuuksia”, Schulman sanoo.