Uutiset Riista

Metsäkanalintukantojen muutoksia seurataan riistakolmioiden kesälaskennalla. Tänä vuonna riistakolmioita laskettiin enemmän kuin kertaakaan 2000-luvulla. Laskennan tekevät vapaaehtoiset metsästäjät. Tulosten avulla varmistetaan metsästyksen kestävyys.

Kesällä 2019 laskettiin 1 031 riistakolmiota. Vastaava määrä on saavutettu viimeksi 1990-luvulla. Eniten laskentoja tehtiin Oulun riistakeskusalueella (162 kpl), Lapissa (156 kpl) ja Kainuussa (99 kpl).

1000 riistakolmiota, 12 000 kilometriä laskentalinjaa

– Tuhannen riistakolmion laskeminen on huikea vapaaehtoistyön voimannäyte. 12 000 kilometriä kompassisuoraa laskentalinjaa vaihtelevassa maastossa vain kahden viikon aikana, on syvää kunnioitusta herättävä suoritus, riistapäällikkö Olli Kursula Suomen riistakeskuksesta sanoo.

Laskennan tuloksena saadaan metsäkanalintujen (metso, teeri, pyy, riekko) tiheydet, poikasosuudet, keskimääräinen poikuekoko ja poikueellisten naaraiden määrä. Luvut kertovat, kuinka paljon lintuja on suhteessa aikaisempiin vuosiin ja miten lintujen lisääntyminen on onnistunut. 1980-luvun lopulta tehdyt laskennat kertovat myös lintukantojen pitkäaikaisen kehityksen suunnan. Syksyn metsästysajat päätetään laskentojen tulosten perusteella heti laskentakauden päätyttyä. Kattavan laskentatiedon perusteella voidaan varmistaa metsäkanalintujen metsästyksen kestävyys.

Riistakolmiot ovat pysyviä metsäriistan runsauden seurantaa varten perustettuja laskentareittejä. Kesälaskennassa keskitytään metsäkanalintuihin ja talvella lasketaan riistanisäkkäiden lumijäljet. Riistakolmio on satunnaisesti metsään sijoitettu tasasivuisen kolmion mallinen laskentalinja, jonka kokonaispituus 12 kilometriä. Kesälaskennassa kolmen laskijan ketju kirjaa kaikki 60 metrin kaistalta lähtevät metsäkanalinnut. Yhden kolmion laskettu pinta-ala on siten 72 hehtaaria. Kesälaskennan tuloksena saadaan metsäkanalintujen tiheydet (yksilöä/km²) ja poikastuoton tunnusluvut.