Uutiset Maatalous, Ympäristö

Luonnonvarakeskuksessa käynnistyy maatalouden hiilipäästöjen hillintään liittyvä hanke, jonka tavoitteena on tarjota kokonaisratkaisuja erityisesti nurmiviljelyn päästövähennyksiin tähtäävään päätöksentekoon.

Pohjoismaiden ilmastossa nurmi voi sekä sitoa että vapauttaa merkittäviä määriä hiiltä.  Yksi keskeinen tekijä on maalaji.  Kivennäismaat, joiden hiilitaso on alhainen, voivat olla oikein viljeltynä hiilinieluja. Turvemailla on paljon helposti hajoavaa orgaanista maa-ainesta, josta viljelyssä vapautuu hiiltä ilmakehään.   Vaikka turvemaita on Suomen viljelyalasta vain noin 10 prosenttia, ovat niiltä tulevat päästöt yli 50 prosenttia maatalouden kokonaispäästöistä. Nurmenviljely turvemailla on yksi keino hillitä kasvihuonekaasujen vapautumista, sillä nurmiviljelyssä kasvihuonekaasujen hehtaarikohtainen vapautuminen on noin kolmanneksen alhaisempaa kuin viljanviljelyssä. Nurmen viljelymenetelmiä kehittämällä voidaan todennäköisesti vähentää kasvihuonekaasujen vapautumista edelleen.

”Hiilensidonnan määrä ja dynamiikka sekä niihin vaikuttavat tekijät – varsinkin turvemailla – tunnetaan edelleen heikosti ja siksi tällaiselle tutkimukselle on tilausta.”, kertoo ORMINURMI-hankkeen vetäjä, johtava tutkija Perttu Virkajärvi Lukesta.

Luke Kuopion Maaningan toimipaikassa on tutkittu nautakarjatalouden kasvihuonekaasudynamiikkaa kivennäismailla jo 2000-luvun alusta yhdessä Itä-Suomen yliopiston kanssa. Nyt saatu MMM:n myöntämä rahoitus mahdollistaa tutkimusten merkittävän laajentamisen turvemaille.

Alkavassa ORMINURMI-hankkeessa saadaan tieteellisiin mittauksiin perustuvaa tietoa, jonka pohjalta voidaan kehittää hiilineutraaliuteen tähtäävää tuotantoa kivennäismailla ja hillitä viljelyn aiheuttamia päästöjä turvemailla ja pienentää näin maidon- ja naudanlihantuotannon ilmastokuormaa. Työn tavoite on tuottaa optimaalisia kokonaisratkaisuja, jotka ottavat huomioon tuotannon, talouden ja ympäristötehokkuuden.

ORMINURMI-hankkeen tulokset tukevat myös Suomen kansallista maatalous- ja ilmastopolitiikan päätöksentekoa ja ne tarkentavat päästöarvioita, joita käytetään muun muassa kansallisessa kasvihuonekaasuinventaariossa. Vuoteen 2022 asti kestävä hanke sai 1,3 miljoonan euron rahoituksen, joka myönnettiin osana MMM:n maankäyttösektorin ilmastotoimenpidekokonaisuutta. Hankkeessa on Luken lisäksi mukana Itä-Suomen yliopisto.

ORMINURMI-hanke on osa maa- ja metsätalousministeriön keväällä 2020 käynnistämää maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuutta, jolla pyritään vähentämään maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöjä ja vahvistamaan hiilinieluja ja varastoja. Lisää toimenpidekokonaisuudesta täällä.