Uutiset Monimuotoisuus

Suomella on hyvät valmiudet toteuttaa osa EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteista. Strategian vaikutusten tarkempi arviointi edellyttää muun muassa tavoitteiden täsmentämistä. Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tuoreessa raportissa tarkasteltiin EU:n biodiversiteettistrategiaa Suomen näkökulmasta. Raporttia voidaan hyödyntää esimerkiksi Suomen kansallisen biodiversiteettistrategian suunnittelussa.

Maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön tilaamassa selvityksessä tehdyt tarkastelut eri tavoitteiden lähtötilanteesta ja vaikutuksista ovat vielä alustavia. Tämä johtuu ensiksikin siitä, että suurin osa tavoitteista koskee koko EU:n aluetta, eikä tavoitteita ole jyvitetty yksittäisille jäsenmaille. Toiseksi tavoitteiden ja niissä käytettyjen käsitteiden tulkinta on vielä osittain epäselvää. Kolmanneksi arvioinnissa käytettävissä olevien aineistojen ja menetelmien laatu vaihtelee tavoitteittain, mikä vaikuttaa eri tavoitteiden lähtötilanteen ja vaikutusten arvioinnin tarkkuuteen.

EU:n biodiversiteettistrategiassa on esitetty kolme suojelua ja 14 ennallistamista koskevaa päätavoitetta*. Suojelutavoitteiden osalta päämäärä on kunnianhimoinen, mutta ekologisen kestävyyden kannalta tarpeellinen. Monimuotoisuuden huomioiminen lisää elinkeinotoiminnan ekologista kestävyyttä ja tukee vastuullista toimintaa.  Suojelutavoitteiden toteuttamisella on taloudellisia vaikutuksia, mutta näiden arvioimiseksi tarvitaan tarkempaa tietoa elinympäristökohtaisesta suojelutarpeesta. Suomessa ns. tiukan suojelun rinnalle tarvitaan sellaisia monimuotoisuuden turvaamisen keinoja, jotka eivät kokonaan sulje pois muuta toimintaa näillä alueilla.

”Lisäsuojelun taloudelliset vaikutukset riippuvat esimerkiksi siitä, kuinka suuri on lisäsuojelupinta-ala, kuinka paljon tästä lisäsuojelusta kohdistuu toisaalta metsiin ja toisaalta muihin maankäyttöluokkiin, millaisiin metsiin lisäsuojelu kohdistuu ja miten suojelu toteutetaan. Lisäsuojelu voi aiheuttaa negatiivisia taloudellisia vaikutuksia elinkeinoelämälle, kuten metsätaloudelle, mutta sillä voi olla myönteisiä vaikutuksia esimerkiksi matkailulle”, erikoistutkija Leena Kärkkäinen Lukesta kommentoi.

Raportin mukaan Suomella on hyvät valmiudet saavuttaa osa ennallistamistavoitteista. Tämä koskee esimerkiksi vapaasti virtaavien jokien ennallistamiseen liittyvää tavoitetta.

”Jokijatkumon katkaisevien rakenteiden ennallistaminen pienten kohteiden osalta on pääosin helposti toteutettavissa ilman ristiriitoja muiden käyttömuotojen kanssa. Suomessa on tavoitteen osalta hyvät mahdollisuudet palauttaa luontaisia virtavesiä”, toteaa erikoistutkija Saija Koljonen SYKEstä.

Monimuotoisuushyötyjen lisäksi osa ennallistamistavoitteista todennäköisesti edistää yritystoimintaa sekä tuottaa  hyötyjä kansalaisille. Tällainen on esimerkiksi tavoite pölyttäjien vähenemisen pysäyttämisestä, joka toteutuessaan voi parantaa hyönteispölytyksestä riippuvaisten tai hyötyvien viljakasvien, puutarhakasvien ja metsämarjojen sadon määrää ja laatua.

Raportin johtopäätösten mukaan lisätietoa tarvitaan ainakin strategian eri tavoitteiden synergioista ja ristikkäisvaikutuksista. Useiden strategiassa esitettyjen tavoitteiden osalta tutkimus-, seuranta- ja tilastotietojen keräämisen kehittäminen on myös tärkeää. Tämä tarjoaisi mahdollisuuden parantaa tavoitteiden toteutumisen seurantaa ja vaikutusten mittaamista.

Luken ja SYKEn hankkeen tuloksia esiteltiin webinaarissa 15.6.2021. Nyt julkaistussa Arvio EU:n biodiversiteettistrategian 2030 vaikutuksista Suomessa -raportissa tuotettiin taustatietoa, joka on tukena Suomen osallistuessa EU:n biodiversiteettistrategian 2030 yksityiskohtien ja toimeenpanon suunnitteluun. Raporttia voidaan hyödyntää Suomen kansallisen biodiversiteettistrategian suunnittelussa. Raportissa tarkastellaan, millainen on Suomen lähtötilanne EU:n biodiversiteettistrategian 2030 sisältämien suojelu- ja ennallistamistavoitteiden osalta. Raportissa arvioidaan tavoitteiden vaikutuksia, mikäli ne toteutettaisiin Suomessa täysimääräisesti.